top of page
Arjessa mukana - Nina

Edefeltinranta on huikea mahdollisuus rakentaa arvo-alue merenrantaan

 

Uusimaa  ja Itäväylä | Mielipide 25.5.2022 (Mielipide jätetty lehtiin 13.5.2022)

 

Kiitos kaupungin järjestämästä Edefeltinrannan suunnitteluperiaatteet yleisötilaisuudesta! Olin ilahtunut että paikalle oli saapunut sankoin joukoin kiinnostuneita.

Meillä on nyt todella ainutlaatuinen rakennuspaikka laadukkaalla asuinalueella ja upealla merenrannalla, jonka läheisyydessä on Porvoolle legendaarinen Haikon Kartano sekä taide-elämyksiä tarjoava Albert Edefeltin Ateljee.

 

Edefeltinranta on huippupaikka jollaisia on vain harvoin tarjolla. 

Porvoossa on vihdoin upea arvoalue meren rannalla jota tulisi hyödyntää rakentamalla Porvooseen uniikki ja laadukas kovan rahan asuinalue joka nostaisi Porvoon rakennuskulttuurin aivan uudelle tasolle. Alueelle sopisi hyvin kunnollinen venesatama, uimaranta, talviuintipaikka, kahvilaa, sauna ja muita palveluita.

 

Ainutlaatuisuuden merellisen rakennuspaikan vuoksi olisi tärkeää vaatia rakennuttajilta merenrantaa sopivaa laadukasta rakentamista sekä arkkitehtuurin huippulaatua, jossa isot ikkunapinnat, lasiterassit ja kokonaisuus sulautuisi tyylikäästi rinteeseen merenrannalle. Alueen tulisi näyttää niin mereltä kuin maalta upeana luontoon sopivana kokonaisuutena. Tässä kohteessa olisi tärkeää pitää huolta siitä ettei kaupungille kelpaa mikä vaan rakentaminen eikä päätavoitteena etsitä vaan rakennustehokkuutta. Rakennustehokkuus tuntuu olevan Porvoossa tällä hetkellä lähtökohtana kaikelle uudisrakentamiselle, valitettavasti. 

 

Edefeltinranta vaatii ja ansaitsee siis hyvinkin poikkeuksellista suunnittelua sekä alueen vaatimaa laadukkuutta. Edefeltinrannan valmistuessa meidän tulisi voida olla ylpeitä siitä, että osasimme vaatia rakennuttajalta huomioimaan alueen ainutlaatuisuus  ja kunnioittaa Porvoon valloittavan kaunista merenrantaa. 

 

Virkamiehet esittelivät alueen suunnitelmissa kerroskorkeudeksi 2-5 kerrosta ja 300 asukasta, tuo kerros- ja asukasmäärä on pientaloalueen viereen ja merimaisemaan aivan liian suuri. Edefeltinrantaan ei sovi mitenkään kaikenlainen asuminen, eikä alueen ominaispiirteisiin sovi 5 kerroksinen kerrostalo, joka nousisi mäen päällä maisemaa hallitsevaksi. Kaikkialla ei tarvitse olla korkeita kerrostaloja ja tiivistä betoniviidakkoa. Meidän mielestä Edefeltinrannasta kannattaa suunnitella arvoalue, sellaiselle on varmasti kysyntää.

 

Yleisötilaisuudessa tuli selkeästi yksimielinen kanta, että aluetta ei saa pilata tiiviillä eikä korkealla rakentamisella. Aiemmassa suunnittelua koskevassa etätyöpajassa nostettiin esille mm. riittävän suuret asunnot, luonnonläheisyys ja koulu- ja päiväkotipalveluiden riittävyys.  Nyt on mielenkiintoista nähdä miten yleisötilaisuuksien palaute otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

 

Porvoo ja Edefeltinranta ansaitsee merkittävälle rakennuspaikalle huippulaadukkaan kokonaisuuden, laatu korvaa määrän.

 

Nina Uski, Haikkoo (Kaupunginvaltuutettu Kokoomus)

Outi Lankia, Haikkoo (Kaupunginvaltuutettu Keskusta)

Asioilla on tapana järjestyä, vai onko?

Uusimaa | Vaalikynä 18.12.2021

 

Olen usein sanonut lapsilleni, että asioilla on tapana järjestyä parhain päin vaikka välillä elämällä on aika ajoin taipumus koetella. Tätä positiivista ajattelua on koeteltu kahden vuoden korona-aikana aivan liian usein ja tuntuu uutisia kuunnellessa loppuuko poikkeusaika ikinä.

 

Jo parin vuoden ajan monet yrittäjät ovat olleet enemmän kuin vaikeuksissa muuttuvien tilanteiden, rajoitteiden ja jatkuvan epidemian eri vaiheiden kohtaamisessa. Toisille poikkeusaika on tuonut kassaan enemmän rahaa kuin ”normaalina aikana” ja toiset yrittäjät ovat joutuneet tiukkaan taloudelliseen tilaneeseen jo epidemian alkuvaiheessa ja monella yrittäjän taival päättyi liiankin nopeasti.

 

Itse yrittäjänä olen tottunut tekemään paljon töitä, elämään ilman säännöllistä työaikaa ja olemaan läsnä työssäni ympäri vuorokauden kiireisinä aikoina. Yrittäjä ei laske työtunteja, ei sairasta eikä kerrytä itselleen automaattisesti kesälomia tai muita etuja.

Siitä huolimatta olen sydämeltäni yrittäjä, rakastan työtäni ja on kunnia-asia palvella omia asiakkaitani.  Kun korona vaikeutti omien asiakkaiden toimintaa oli täysin selvää ettei omakaan yritystoiminta voinut hyvin. Työt pysähtyivät kuin seinään silmänräpayksessä. Jo heti alussa odotin malttamattomasti milloin elämme jo uutta normaalia elämää, vieläkin kaipaan vapautta ilman maskeja ja ihan normaali arkea.

 

Nyt syksystä viikkojani täyttää oman firman mukavasti lisääntyvät työt ja lisäksi käyn kiire-apuna pari kertaa viikossa vapaapäivinä puolisen vuotta esittelemässä vuokra-asuntoja, päivät ja viikot täyttyvät kiireistä ja arjen sovittamisesta moneen hyvään juttuun. Olen kiitollinen siitä että voin ja saan tehdä erilaisia töitä! Nyt uskon, että kyllä asioilla on tapana järjestyä parhain päin. 

Pidetään huolta toisistamme, käytetään koronapasseja, otetaan kaikki rokotukset ja huolehditaan siitä että tulevaisuus on meille jokaiselle uusi mahdollisuus. 

 

Voimia kaikille yrittäjille ja teille kaikille joita korona on koetellut tavalla tai toisella! 

Kaikille hyvää joulun aikaa ja tervettä sekä onnellista uutta vuotta!

Nina Uski

Kokoomus

Porvoo

Rohkeutta uudistaa?  Vaalikynä, Uusimaa 30.3.2021

 

Olen pohtinut paljon mikä Porvoosta tekee Porvoon. Mikä Porvoossa on parasta, mitkä piirteet ympäristössä luovat vetovoimaa ja pitovoimaa. 

Porvoon kaltaisessa kaupungissa, missä on uniikki vanha kaupunki ja pitkä upea historia on luontevaa kehittää keskustan ympäristöä juuri tuota ympäristöä vahvistaen ja kunnioittaen.

 

Somessa kirjoitetaan paljon rohkeudesta, rohkeutta kehittää Porvoota. Rohkeus yhdistetään siihen, että pitää olla rohkeutta rakentaa Porvoossa mahdollisimman korkeita taloja ja rohkeutta rakentaa tehokkaasti. 

Mielestäni tuo ei ole rohkeutta, mielestäni korkeissa taloissa ei ole mitään uutta, ei mitään ainutlaatuista tai mitään ihmeellistä. Rakentamisen tehokkuus ja korkeat talot eivät tuo Porvooseen mitään mikä tekee Porvoon miljööstä enemmän houkuttelevan.

 

Mielestäni miljöötä kunnioittava rakentaminen on tulevaisuuteen katsomista, mielestäni se on ainoa oikea tapa kunnioittaa Porvoon ainutlaatuisuutta. Mielestäni järkevällä kerroskorkeudella me luomme Porvooseen sopivaa ympäristöä ja samaan aikaan kunnioitamme perintöä tuleville sukupolville. Keskeisillä alueilla olisi enemmänkin tärkeää keskittyä korkeiden talojen sijasta siihen miltä talot näyttävät ympäristöön nähden. 

Tallinnassa on mielestäni upeasti yhdistetty vanha kaupunki, uutta rakentamista ja miljöön kehittämistä todella laadukkaasti ja tyylikkäästi. Toivoisin, että tehokkuuden sijasta keskittyisimme enemmän laatuun ja aidosti ympäristöön sopivaan rakentamiseen.

 

En ole korkeita taloja vastaan, mutta mielestäni korkeat talot sopivat alueille missä korkeita taloja jo on. 

Olen asunut Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa. Meidän perhe muutti tänne Espoosta jo 16 vuotta sitten. Porvoossa rakastuimme siihen, että kaupunki on erilainen kuin pääkaupunkiseudun kaupungit ja juuri ympäristön ainutlaatuisuus ja tunnelma viehätti meitä. Kotikaupungissamme on viehättävä vanha kaupunki, kaunis jokiranta, upea saaristo ja valloittava luonto. Porvoo on sopivan kokoinen elää ja nuorten kasvaa ja mielestäni Porvoon tulee kehittyä ainutlaatuista miljöötä kunnioittaen.

 

Nina Uski

Porvoon Kokoomus

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Kuntavaaliehdokas

Sinä abi, sinä pystyt kyllä!  Vaalikynä, Uusimaa 15.3.2021

 

Olemme eläneet 16.3.2020 lähtien, kohta siis vuoden, hyvinkin poikkeuksellisissa oloissa. Lukiolaiset, abit ja koko koulun henkilökunta ovat taipuneet etäopiskeluun hyvinkin tärkeänä vuotena. Abeille varsinkin tämä vuosi on ollut hyvinkin merkittävä, kun tavoitteena on mahdollisimman hyvä yo-todistus ja sen yhteydessä tietty oman toiveen opiskelupaikka. 

 

Porvoossa etäopiskelu on rytmittänyt koko vuotta. Hetkittäin nuoret ovat päässeet lähiopetukseen, mutta koko ajan taustalla on ollut koronan tuoma epävarmuus ja rajoitukset, sen vaikutukset omaan opiskeluun, yhteisöllisyyteen lukiolaisten keskuudessa, ystävien tapaamiseen sekä tuiki tarpeellisiin normaaleihin oppitunteihin missä kohtaaminen opettajan kanssa on jotain aivan muuta kuin etäopiskelussa.

 

Nyt kuitenkin näinä lähiviikkoina on voitettava vaikeudet, ylitettävä itsensä ja yritettävä parhaansa tulevissa yo-kirjoituksissa. Toivon, että te kaikki abit muistatte että elämä kantaa, tulevaisuus on teidän ja teillä on kaikki vielä edessä sekä kyllä asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Toivon, että pystytte kääntämään tämän ajan teidän voitoksi. Toivon, että valkolakki koristaa teitä toukokuussa ja tämä aika on tehnyt teistä poikkeuksellisen rohkeita ja voimakkaita, sillä vaikeat ajat vahvistavat meitä.

Onnistumisia ja onnea kirjoituksiin! 

 

Nina Uski

Porvoon Kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Merkittävää työtä nuorten parissa Porvoossa

Vaalikynä, Uusimaa 27.2.2021

 

Tiedätkö sinä kuinka merkittävää työtä nuorten parissa tekee NAL Itä-Uusimaa ry? (nuorisoasunnot)
Pääsin tutustumaan NAL Itä-Uusimaa ry:n toimintaan ke 24.2. ja olin ilahtunut miten tärkeää ohjaavaa palvelua meillä on tarjota nuorille.

Toiminta perustuu matalan kynnyksen toimintaan, missä ohjataan nuoria itsenäiseen asumiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen pariin.

Porvoon keskustaan NAL Itä-Uusimaa ry:n toimistoon, Runeberginkatu 32 E sisäpihaan, on tosi helppo päästä.

Paikalla toimistolla tunnelma oli sydämellinen ja vapautunut, kiitos upeiden ohjaajien Marikan ja Hennan, jotka ovat paikalla nuoria varten.

Palvelussa etusijalla on aina nuori ja ohjaajilla on aikaa keskittyä kuuntelemaan asiakkaitaan.
Arjen pulmat tai kysymykset voivat olla hyvinkin pieniä, mutta luottamus syntyy avoimesta ja aidosta välittämisestä. Nuoria neuvotaan ihan perusasioiden kanssa, vaikkapa sähkösopimusten kilpailutuksessa ja muissa arjen asioissa.

Nuorisoasuntojen kerhotilassa on aika ajoin kokkaus-tuokioita. Nuoret saavat päättää mitä ruokaa valmistetaan yhdessä. Toiveita on ollut makaronilaatikosta muihin perusruokiin ja tavoitteena on saada kokkailijat innostumaan ruuanlaitosta, sekä miettimään myös ruoanlaiton taloudellisia hyötyjä. Kerhotilassa on leivottu sämpylöitä, pullaa ja piirakoita hyvällä fiiliksellä. Paikanpäälle voi tulla vaan juttelemaan, kertomaan kuulumisia tai kysymään neuvoa.

Toiminnan kautta saa turvaa, tukea, ohjausta ja ystäviä. Mikä voisi olla parempaa kuin antaa nuorille eväitä pärjäämiseen ja oman elämän hallintaan? Itse vakuutuin ainakin, että tämä toiminta on todella tärkeää!

Asumisneuvonnasta on valtavasti hyötyä koko yhteiskunnalle, joten olisi äärimmäisen tärkeää, että toiminta pysyisi jatkossa matalan kynnyksen toimintana. Nuorissa on nimittäin tulevaisuus.

 

Käy tutustumassa toimintaan www.nalitu.fi

 

Nina Uski, Porvoon Kokoomus

 

 

Eräpäivä koronalle? Mielipidekirjoitus julkaistu Uusimaa 23.2.2021

 

Koronapandemia on pyörinyt keskuudessamme jo vuoden erilaisine rajoituksineen. Tilanne tulee kestämään vielä kuukausia rokotuksista huolimatta. Poikkeuksellinen aika ja koronarajoitukset ovat saaneet ihmiset huomaamaan sitä todellisuutta, jossa jotkut elävät jatkuvasti. Yksinäisyydestä ja eristäytymisestä kärsivät eniten ne ihmiset, jotka ovat jo valmiina vaikeassa tilanteessa. Yksinäisyys voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä ja fyysisiä haittoja. SPR:n mukaan lähes joka kolmas kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on lisääntynyt ikäihmisten keskuudessa, mutta myös nuoret tuntevat yksinäisyyttä jatkuvien rajoitusten takia. Ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen. Joukkoon kuuluminen on ihmiselle tärkeää ja yksi hyvinvoinnin edellytys on, että meillä on ympärillä ihmisiä joita voimme tavata. Kun pitää välttää ihmisten tapaamista kuukaudesta toiseen, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Koronan vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen voi vain arvailla.

Koronan jälkeiseen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tulee panostaa ja kun vaurioita korjaillaan, niin pitää muistaa että kaikki eivät selviä omin voimin, vaan tulevat tarvitsemaan yhteiskunnan apua. Erilaiset järjestöt, yhdistykset ja seurat tekevät työtä yksinäisyyden vähentämiseksi niin nuorten kuin vanhojen joukossa. Niiden merkitys tulee varmasti kasvamaan entisestään.

Viimeinen vuosi on ollut kovin raskas niin monille perheille. Huoli koulunkäynnistä, vanhempien töiden jatkumisesta, epätietoisuus poikkeusajan kestosta, etätöiden sekä etäopiskeluiden paineet, yksinäisyys ja urheiluharrastusten keskeyttämiset ovat kuormittaneet perheiden arjessa jaksamista.

 

Pelastakaa lapset -kyselyn mukaan, joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi tai melko huonoksi. Erityisen haastavaan tilanteeseen ovat joutuneet vähävaraisten perheiden lapset. Vanhempien huoli toimeentulosta heijastuu myös lapsiin.

Nuorten tilanteesta kertovan #MPkorona –nettikyselyn mukaan seitsemän kymmenestä 13-19-vuotiaasta nuoresta koki viruksen tuoneen elämään uusia huolia tai pahentaneen entisiä. Yli puolet kertoi ahdistuksesta, jaksamattomuudesta, koulunkäynnin haasteista, väsymyksestä,  keskittymisvaikeuksista, mielialan vaihteluista, yksinäisyydestä ja uniongelmista. Nämä kaikki vääjäämättä vaikuttavat jokaisen nuoren arjen jaksamiseen ja koulunkäyntiin.

Tukipalveluiden ja jälkihoidon merkitys on äärimmäisen tärkeää, niin koulujen, sosiaalipalvelujen, oppilashuollon kuin muiden ammattilaisten yhteistyötä on kaikin keinon vahvistettava ja kehitettävä, jotta apua tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeisiinsa vastaavaa tukea.

Meille kaikille on hyvä muistuttaa, että on tärkeää keskustella mieltä painavista asioista, älä jää huoliesi kanssa yksin. Isovanhemmat, äidit, isät, ystävät varmasti jokainen ilahtuu soitosta, vaikka keskustelisitkin myös huolistasi. Lisäksi jos tarvitset ulkopuolista kuuntelijaa, kannattaa ottaa yhteyttä erilaisiin tukipalveluihin jos arjen kuormitus ahdistaa. Usein keskustelu auttaa eniten.

 

Yhdessä olemme enemmän. Tukekaa toisianne, kunnelkaa, keskustelkaa ja olkaa avoimia myös mieltä painavista asioista. 

Irmeli Hoffrén ja Nina Uski
Kuntavaaliehdokkaat, Porvoon Kokoomus

Valtuusto 16.12.2020  oma puhe kaavan palautuksesta

 

6 § ASEMAKAAVA 524, PORVOON ENERGIA

KAUPUNGINOSA 6, KORTTELI 115 SEKÄ KATUALUEITA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

 

Kiitos arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut 

 

Oikeastaan mitä enemmän sain tietää tästä kaavaprosessista ja sen eri vaiheista, sen 

selkeämmin huomasin että kyseinen kaava on mielestäni hoidettu niin miten 

kaava-asioita ei pitäisi hoitaa.  

 

Näennäiset lähiasukkaiden kuulemiset, Porvoon Museon lausunnon piilottelu ja pimittäminen aina viime metreille asti. 

Erilaiset kerroskorkeudet eri tilaisuuksissa, välillä neljä kerrosta ja pyydän huomaamaan, että asemakaavassa on 5 - siis viisi - kerrosta myös mäen päällä! Ja näiden viiden kerroksen 

jälkeen alkaa omakotitaloalue.

Lehdistöllä vanhoja havainnekuvia missä kerroskorkeus on matalampi. Oliko väärillä kerroskorkeuskuvilla tarkoituksena harhaanjohtaa?

 

Miksei Porvoon Museon lausuntoa ole annettu useista pyynnöistä huolimatta ihan alusta 

lähtien kaupunkikehityslautakunnalle nähtäväksi?  

Uuden museolain mukaan Porvoon Museon lausunto on painavampi kuin Museoviraston, Porvoon Museo on Itä-Uudenmaan vastuumuseo.

 

Porvoon Museon lausunnossa lukee, että talojen kerroslukua pitää laskea niin miksi tehdään juuri päinvastoin eli kerroslukua lisätään? 

Mielestäni tuo on kiusantekoa ja todella huonoa virkamiesvalmistelua. 

Tämän tyylinen kaavavalmistelu ei sovi mielestäni hyvään toimintatapaan ja oikeastaan jos näin toimitaan romutetaan kokonaan kaupunkimme uskottava kaavavalmistelu.

 

Mitä luulette edistyykö kaava-asia näin hoidettuna? Tuskin.

 

Ajelin noin viikko takaperin Helsingissä Tattarisuon ohi ja huomasin että siellä oli saman tyyppisiä taloja mitä tähän kohtaan on suunniteltu. Helsingissä samat kerroskorkeudet ja alue ihan pelkkää tasamaata ja tuollakin talot olivat todella korkeina massoina pitkin pitkää tiealuetta. 

Nyt upean Porvoon Energian talon ympärille kaavaillaan samankaltaisia taloja. 

Kerroskorkeudet ovat kaikki yhtä korkeita, myöskin rinteessä. Jolloin alueelle rakentuisi järkyttävä muuri mäen päälle ennen omakotitaloaluetta. 

 

Itse olen myös sitä mieltä että rinteeseen päin, kohti omakotitaloja, tulisi kerroskorkeutta madaltaa.

Meidän tulee huomioida Porvoon upea miljöö kun uudisrakennamme 

kaunista kotikaupunkiamme. 

 

Porvoon Museon lausunto on täysin sivuutettu ja paikallisen museon lausunnon sisältö tukee vihreiden muutosesitystä. Rakennukset tulee madaltaa ympäristöön sopivaksi.

 

Porvoo ansaitsee parempaa.

 

Kannatan Mika Varpion kaavan palautusesitystä.

Porvoon Energian kaavan palautusäänestyksessä jäin yksin kokoomuksen valtuutetusta palautuksen kannalle, koko ryhmä äänesti  kaavan puolesta, yksi tyhjää.

Kaavan palautusta äänesti allekirjoittanut, minä, vihreät, keskusta, perussuomalaiset ja muutama rohkea rkp:n edustaja.

Osa meistä jätti asiasta pöytäkirjamerkinnän:  Kaavan mahdollistama rakennusmassa ja korkeus on kohtuuttoman suuri ympäristöönsä nähden. Viisikerroksiset rakennukset luovat pohjoisen omakotitaloihin ja etelässä suojeltuun kulttuurirakennukseen (Porvoon Energian talo) nähden liiallisen korkeuskontrastin ja muodostuvat kaupunkikuvassa liian hallitseviksi elementeiksi.

PYSÄKÖINTIHALLI PELLOLLE VAI TORIN ALLE? | Porvoo 5.12.2020

 

Kaupunki kaavailee käyttävänsä 10 miljoonaa euroa liityntäparkkiratkaisuun ABC-aseman kanssa peltoaukealle Hornhattulaan kaupungin länsipuolelle.

Sinänsä liityntäparkkia tarvitaan tulevaisuudessa, mutta onko järkevää tehdä noin kallis ratkaisu eli parkkihalli juuri tuohon paikkaan pellolle? Voisiko tuossa toimia paremmin ihan parkkipaikat, jotka ovat huomattavasti edullisemmat toteuttaa? 

 

Olisiko kuitenkin järkevää rakentaa parkkihalli aivan Porvoon keskustaan torin alle tai välittömään läheisyyteen? Tämä palvelisi keskusta-aluetta ja vanhan kaupungin pysäköintihaasteita.  Monikäyttöinen pysäköintilaitos voisi olla ratkaisu myös keskustan täydennysrakentamisen asukaspysäköintiin. Ratkaisu toisi lisää ihmisiä keskustaan, mahdollistaisi todelliset kävelykadut ja piristäisi huomattavasti kaupunkimme elinvoimaa. Parkkihallin rakentaminen ydinkeskustaan olisi mielestämme koko kaupungin kannalta huomattavasti kannattavampi ratkaisu, joka palvelisi niin keskustan asukkaita, keskustassa asioivia kaupunkilaisia, pendelöijiä, turisteja ja keskustan yrityksiä laajalti. Myös hallin käyttöaste olisi todennäköisesti Hornhattulan peltoa korkeampi ja toisi kaupungille tuloja.

 

Kaupungin taloustilanne on huono ja keskusta-alueen kehittämistä pohditaan 8 miljoonan euron toriratkaisulla. Kaupunkimme keskusta tarvitsee ihmisiä joiden on helppoa ja vaivatonta liikkua niin kävellen, pyörällä kuin autolla. Sijoittaisitko 10 miljoonaa veroeuroja parkkiin pellolle vai kaupungin ytimeen?   

 

Nina Uski, kok. ja Outi Lankia, kesk.

 

 

abc-liityntäparkkikaava 26.8.2020, Valtuuston kokous

Ajatuksiani abc-liityntäparkkikaavasta. Palautuspuheenvuoroni

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kaavaesitys abc & liityntäparkki on mietityttänyt minua todella paljon.

Ihmettelen sitä miksi meillä on vaan yksi 10 miljoonan euron vaihtoehto toteutuksesta. 

Olen nyt vakuuttunut, että en voi hiljaa hyväksyä kaavaa tällaisenaan, sillä tästä tulevaisuuteen tämän asian käsittelyn yhteydessä vedotaan aina tähän ylihintaiseen kaavaan. 

Liityntäparkki pellolla ei tarvitse parkkihallia, ainakaan kaupungin rahoilla. 

Vertailun vuoksi, suunnilleen samalla hinnalla saisimme torin alle parkkihallin. 
Tai toinen vertailukohta Treksilän ja Katajamäen liityntäparkit jotka yhteensä maksoivat vaan 150.000 euroa!

Miksi rakentaa pellolle kallis parkkitalo kun sama parkkipaikkamäärän samalle alueelle saavutettaisiin joidenkin satojen tuhansien eurojen investoinnilla.

Tarvitsemme edullisempia kustannustehokkaita vaihtoehtoja pellolla sijaitsevan liityntäparkin toteutuksesta. 


Valitettavasti meidän kaupungilla ei ole varaa näin kalliiseen ratkaisuun, edessämme on taloudellisesti muutenkin tiukat ajat tulevaisuudessa.

Kannatan Jere Riikosen palautusesitystä

 

Pöytäkirjamerkintä 26.8.2020, Valtuuston kokous

Kaupungin talouden alijäämä vaan paisuu seuraavina vuosina ja sen takia on perusteltua etsiä sellaisia vaihtoehtoisia liityntäparkkiratkaisuja linja-autoliikenteelle, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja edullisemmin kuin käsitteillä olevassa kaavassa esitetään. 
Tässä taloustilanteessa ei voi antaa edes hiljaista hyväksyntää kaavalle tällaisenaan.

Yhteistyönä kirjoitus
Holtittoman rahankäytön on loputtava Porvoossa

 

ABC-liityntäpysäköinnin asemakaavan valmistelu ei ollut kaupungin hyväksytyn strategian mukaista, jonka mukaan päätöksenteon tulee olla vaihtoehtoja tarjoavaa ja tietoon perustuvaa.

Valmistelussa ei tutkittu nykyisten liityntäpysäköintipaikkojen käyttöastetta. Valmistelussa ei edes mainittu Katajamäen laajennussuunnitelma, jonka jälkeen autopaikkoja olisi 250 ja katettuja pyöräpaikkoja 100. Valmistelussa ei arvioitu itäradan vaikutuksia eikä pysäköintikapasiteetin tarvetta Kuninkaanporttiin tai että pieniä pysäköintialueita olisi linja-autojen reitin varrella useita.

Nykyiset liityntäpysäköinnit Treksilässä ja Katajamäessä ovat maksaneet yhteensä 150 000 euroa. Kaavassa esitetty liityntäparkin toteutus on noin 10 000 000 euroa. Yksittäinen pysäköintipaikka on siis 25 kertaa kalliimpi kuin nykyisillä liityntäpysäköintipaikoilla.

Tästä syystä on käsittämätöntä, kuinka tuon betonihallin väitetään olevan Porvoon kaupungille halvin ratkaisu. Edes Katajamäen tontin teoreettiset myyntitulot kerrostalotontiksi eivät investointia kattaisi.

Katajamäessä pysäköinnin jatkaminen ei myöskään aiheuttaisi linja-autopysäkkien siirtämistä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Katajamäen laajennuksen arvioitu hinta olisi 500 000 euroa ja sen sijainti ennen Helsingintien risteystä on ihanteellinen eri reittejä ajaville vuorojen kannalta.

Kaupungin talouden alijäämä vaan paisuu seuraavina vuosina ja sen takia on perusteltua etsiä sellaisia vaihtoehtoisia liityntäparkkiratkaisuja linja-autoliikenteen käyttäjille, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja edullisemmin kuin kaavassa esitetään. Liityntäpysäköinnin rakentamista ei ole vielä päätetty.

Tolkkua verorahojen käyttöön.

Outi Lankia, Tom Blomqvist, Tuomas Kanervala, Ritva Kilpirinne, Juha Kittilä, Anne Korhonen, Jere Riikonen ja Nina Uski.

Mukavaa viikonloppua kaikille! 18.4.2020


Mietteitäni Länsirannan suunnitelmista. Edelleen mielestäni jokirannan aluetta pitäisi kunnioittaa, mutta edellisen valtuuston päätöksellä tämä hanke etenee jos rakennuslupahakemus on kaavan mukainen. 

Toivon, että tästä kokonaisuudesta tehdään mahdollisimman tyylikäs, viihtyisä, toimiva ja ranta-alueeseen sopiva. 

Itse kaipaan lisätietoa tuosta hotelli-hankeesta, sillä kaavamääräyksiin on sitovasti merkitty, että rakennukseen on sijoitettava tilat vähintään 3000 k-m² suuruista hotellia varten. Hotellista paljastettiin vaan se ettei kyseessä ole omenahotelli vaan laadukkaampi kokonaisuus, tämä kyllä kaipaa avaamista.

Mielestäni älytöntä suunnitelmassa on se, että juuri upean ja ainutlaatuisen jokirannan kautta ohjataan toinen sisäänkulku parkkihalliin. Jokiranta tulisi ehdottomasti rauhoittaa liialliselta liikenteeltä, onhan jokirannan tarkoitus toimia kaupunkilaisten virkistys- ja oleskelualueena. Olisiko järkevämpää ohjata parkkihallikulku jostain sivusta, jolloin ranta-alue rauhoittuisi merkittävästi. Siitäkin huolimatta tämä koko alue tulee olemaan ajoliikenteellisesti haasteellinen sumppu. Kuten Mika Varpiokirjoitti blogissaan "Trafixin liikennetarkastelussa arvioitiin liikenteen lisääntyvän merkittävästi ja kauppaan saapuvien ja sieltä lähtevien ajoneuvojen määrän olevan huipputunnin aikana noin 510 kpl/h. joka tarkoittaa siis 8,5 autoa joka minuutti. Kyllä siinä melkoinen kuhina alkaa käydä myös Kokonniemenkadulla. (Trafix Liikenneselvitys 2015 s.4)"

Lisäksi mielestäni jokirannan & Kokonniementien puolelle viihtyisyyttä lisäämään tulisi olla katutasolla koko matkan leveydeltä kivijalkakauppoja, kahviloita, terasseja, kauneushoitoloita, ravintoloita yms. Nyt vaikutttaa siltä, että katutasoa ei ole hyödynnetty ollenkaan. Muutoin voi käydä, että Citymarketin fasaadista tulee yhtä houkutteleva kuin nykyisen keskustan Citymarketin seinästä.

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/1503107

 

Ei ne pienet tulot vaan erittäin suuret menot, 22.10.2019

 

Porvoon kaupungin virkamiesjohto on tuonut selkeästi esille, kuinka Porvoon kaupungin talous heikkenee selkeästi vuonna 2020, koska toimintamenot kasvavat voimakkaasti. 

 

Tilanne tuntuu osittain absurdilta, koska Porvoon tulot ovat hyvällä tasolla. Kunnallisverotuoton ennakoidaan ensi vuonna kasvavan 11 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymä on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Porvoolle ennakoidaan verotuloja vuonna ensi vuonna 252 miljoonaa, joka on 3,7 % enemmän kuin tänä vuonna.  

 

Hyvistä tuloista huolimatta aiotaan tuhlata vielä enemmän. Luottamushenkilöinä tilanne tuntuu välillä hyvinkin turhauttavalta ja tulee väkisinkin mietittyä, että onko tämä kaiken oman ajankäytön väärti. Eikö virkamiehet ymmärrä rahan arvoa vai onko heidän kassansa pohjaton? 

 

Esimerkiksi Lypan yläkoulun pihan kunnostamiseen esitetään talousarviossa 400 000 euroa ja Huhtisten alakoulun pihaan 800 000 euroa. Edelleen remontoidaan turhaan Suomenkylän päiväkotia, vaikka sitä ei koskaan aiotakaan ottaa Porvoon kaupungin toimesta käyttöön. Uusien tarpeellisten toilet-tilojen hintalapuksi kerrotaan 400 000 euroa. Tälle vuodelle luottamusmiehet esittivät 80 000 euroa kuntoportaiden rakentamiseen, mutta virkemiesvalmistelussa hinta nousi 230 000 euroon. 

 

Tuntuu siltä, että virkamiehet antavat vapaat kädet suunnittelijalle, joka ilmoittaa hinnan. Eikö pitäisi tehdä päinvastoin. Ensin päätetään käytettävä summa ja pidetään siitä kiinni. Esimerkiksi, Lypan yläkoulun pihaan sijoitettaisiin rahaa 50 000 euroa ja tehtäisiin sillä summalla mahdollisimman hyvä.  Rahaa ei pidä tuhlata yli varojen. 

 

Viranhaltijoiden pohjattoman kassan taktiikalla kulut kyllä nousevat ja se on väärin porvoolaisia veronmaksajia ja yrityksiä kohtaan, jotka vieläpä rahoittavat kaupungin toimintaa erinomaisesti.

 

Tulevina viikkoina me voimme yrittää vaikuttaa.  Se tuntuu välillä vaan lähes mahdottomalta, kun eihän valtuuston viime vuoden päätöksen mukaisia kuntoportaitakaan saatu 80 000 eurolla rakennettua. 

 

Outi Lankia (kesk.)

Nina Uski (kok.)

Kaupunginhallituksen jäsenet

Porvoo

Tolkis skolan farssi päättyi kalliisti, 31.5.2018

 

Se oli siinä.  

 

Hyväkuntoinen koulu muutetaan nyt noin 6 miljoonalla eurolla

avoimeksi oppimisympäristöksi. 

Kaupunginjohtajan 3,5 miljoonan euron hyvä ja vastuuntuntoinen 

ehdotus olisi pelastanut meidät tältä ylikalliilta vaihtoehdolta ja 

lapset olisivat päässeet muuttamaan parakeista kouluun aikaisemmin. 

Kaupunginjohtajan esitys huomioi sen, että toimivaa ja tervettä koulua 

ei turhaan olisi revitty sisältä auki vaan nykyinen huonejako olisi säilytetty 

lähes muuttumattomana ja tilat pintaremontoitu. Lisäksi kouluun 

esitettiin uudisosana musiikkiluokka, uusi liikuntasali ja esiopetustilat.

Olisimme säästäneet aikaa, rahaa ja parakkikoulusta olisi päästy nopeammin 

oikeaan koulurakennukseen. 

Tämä ei kelvannut rkp:lle eikä demareille (lukuunottamatta Torolf Bergströmiä). 

Meistä kaikki haluaa ajaa Mersulla mutta myös Toyotalla pärjää.

On helppo olla antelias toisten rahoilla, mutta poliitikkojen pitäisi muistaa 

kohtuus ja hyvinvoinnin turvaaminen tulevaisuudessakin. 

 

Strategian yhteydessä kysyttiin porvoolaisilta mikä heille on tärkeää.

Ykköseksi nousi hyvä taloudenpito. Tällä hetkellä tämä ei toteudu vaan 

velkaantuminen jatkuu ja tulee johtamaan ennemmin tai myöhemmin 

veronkorotuksiin ja palveluiden supistumiseen, mikä ei ole mielestämme 

oikea tapa kehittää kaupunkia.

Veronkorotukset vaikeuttavat entisestään Porvoon houkuttelevuutta 

pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna.

Tehdään tulevaisuudesta parempi järkevillä päätöksillä.

 

Nina Uski, KOK

 

Juha Kittilä, KOK, Janne Ranta, KOK, Nea Hjelt, KOK

Markku Välimäki, KOK, Tom Blomqvist, KOK, Jere Riikonen, KD

Irmeli Hoffren, KOK, Hilkka-Leena Orava, KOK

Kouluruoka - maittavaa vai ei?  28.3.2017

Onko lapsesi nälkäinen koulupäivän jälkeen? Onko lapsesi ärtynyt ja väsynyt, energia lopussa, 

keskittyminen herpaantuu?

Kertooko lapsesi ettei päivän ruoka oikein maistunut? Jäikö päivän tärkeimmät ateriat ravintoarvoineen 

nauttimatta? Annoitko ruokarahaa pikaruokaan ja makeisiin? Onko lapsesi levoton ja rauhaton koulussa? 

Ravinnolla on iso merkitys lapsesi hyvinvointiin koulussa. Ja unohtamatta kotona saatavaa aamupalaa. 

Kouluruoka ei ole ainoa ruoka päivässä. 

Laihduttajallekin sanotaan että pitää syödä 3-4 tunnin välein, entä lapsesi syökö hän riittävästi kasvavassa iässä.

 

Nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneet lähiruuasta, ruuanlaitosta ja varmasti vaatimustaso aterian 

suhteen on muuttunut hyvin paljon siitä kun itse olin nuori. 

Lapsiperheet matkustelevat, ja matkoilla syntyy myös uusia ravintotuttavuuksia jopa suosikkiruuaksi. 

Entä luokkatoverit joilla on etninen ruokatausta, tuovat uusia mielenkiintoisia ravintotuttavuuksia lautaselle? 

 

Valtavalle massalle on toki haastavaa tehdä makoisaa sekä vielä terveellistä lounasta. Mutta onko kouluravinnon kehittämiseen todella panostettu huomioiden ravintotutkimukset, -muutokset lasten ja nuorten 

ruokailussa, lasten ja nuorten kehittyminen entisajan koululaisesta aktiiviseksi asiakkaaksi? 

Osallistetaanko lapsia ja nuoria kouluviikon ravinnon suunnitteluun ja ideointiin vai mätetäänkö 

lautaselle niin kuin ennenkin on tehty?

 

Kuuntelin aikoinaan Kotkan suurkeittiön innostunutta johtoa ja mietin, että sillä asenteella millä he halusivat kehittää koulujen ruokakulttuuria osallistaen nuoria mukaan suunnitteluun. 

Tuollainen ajatusmaailma pitäisi saada siirrettyä myös meidän koululaisten ja virkamiesten yhteistyöhön 

kouluruuan kehittämiseksi. 

Keskuskeittiön rakennustyöt edistyy, mutta löytyykö into ja palo nostaa porvoolaisten koululaisten 

ravintokulttuuria?

 

Olen kuullut opettajilta, että kouluihin tilataan maksimimäärät annoksia joista päätyy pakkikaupalla 

(siis vaikka 5-6 isoa pakkia) koskemattomana suoraan roskikseen. Ihan järkyttävää haaskausta ympäristöäkin ajatellen, saatikka että ihmisiä joutuu jonottamaan ruokaa leipäjonossa! 

Miten ruokamäärät mitoitetaan? Järki sanoo että menekin mukaan. Esimerkiksi netti voisi mahdollistaa 

kyselyt etukäteen lapsille/nuorille, jolloin keittiön on helpompi suunnitella  tilattavat määrät kuukaisiksi eteenpäin. 

 

Haastankin Annika Malms-Tepposen ja Hilding Mattssonin toimittajien kanssa kiertämään viikon verran 

maistelemassa porvoolaisten koulujen kouluruuat. 

Joka päivä lounaana kouluruoka, ruoka arvostellaan paikan päällä pistein 4-10. 

Viikon päätteeksi pohditaan mitä voisi kehittää, mitkä toimi ja miten kasvavat koululaiset saisivat vielä 

parempia elämyksiä kouluruuan parissa.

 

Huhtikuun aikana haaste:

• maanantaina Pääskytien yläkoulu

• tiistaina  Tolkkisen koulu

• keskiviikkona Huhtisten koulu

• torstaina Kvarnbackens skola

• perjantaina Borgå Gymnasium

 

Nina Uski

Kokoomus

PITÄISIKÖ TÄSTÄKIN OLLA HUOLISSAAN ?  18.3.2017

 

Saamiemme ennakkotietojen mukaan edelleen selvitetään Tolkkisten koulun ainakin osittaista väliaikaista sijoittamista parakkeihin, jotta suunniteltua aiemmin päästäisiin saneeraamaan Tolkkisten koulua tarvittavilta osin. Tämä aiennus mahdollistaisi ruotsinkielisen Tolkis skolanin siirtymisen yhtäaikaisesti ruotsinkieliset nykyisen suomenkielisen koulun tiloihin kun suomenkieliset muuttavat uuteen kouluun.

 

Karkea ennakkoarvio hintalapusta Tolkkisten koulun väliaikaisen sijoittamisesta parakkeihin perustustöineen on suuruusluokaltaan jopa 1 miljoona euroa. Kustannus tarkentuu jo nyt pyydettyjen tarjousten myötä.

 

Nyt olisi siis kyseessä VÄLIAIKAISRATKAISU, jonka myötä ruotsinkielisen koulun parakeissa oloaika lyhenisiehkä vain muutamien kuukausien verran.

 

Mielestämme tämä kalliiksi tuleva väliaikaisratkaisu ei ole mitenkään perusteltavissa ja järkevää. Jos suomenkieliset voisivat olla ihan normaalisti uuden koulun valmistumiseen asti koulussaan, ei tule lisämuuttokustannuksia puhumattakaan siitä kaikesta työmäärästä mitä muutto tiloista toiseen merkitsee.

 

Se, että ruotsinkieliset ovat joutuneet olemaan jo tosi pitkään parakeissa, on todella ikävää eikä mitenkään enää ymmärrettävää.  Emme kuitenkaan voi nähdä oikeaksi, että nyt edellä olevin tiedoin ja perusteluin myös suomenkielinen iso Tolkkisten koulu joutuisi kärsimään uuden koulun valmistumiseen saakka.  

 

Näin jälkiviisaana on tietenkin helppoa todeta, etteihän näiden kahden Tolkkisten alueen koulujen rakentamisenja kuntoonsaattamisen kohdalla näin olisi pitänyt käydä. Vuosia on kulunut eikä valmista näytä vieläkään tulevan. 

 

Nina Uski

Kaupunginvaltuutettu (KOK)

 

Markku Välimäki

Kaupunginvaltuutettu (KOK)

URHEILUTILAT tälle vuosituhannelle yhteistyöllä, 13.3.2017

 

Porvoossa ollaan syystä huolissaan koulujen ja päiväkotien kunnosta, sisäilmasta sekä korjausten etenemisestä. Onneksi vaikuttaa siltä, että vihdoinkin varsinkin vanhempien aktiivisuuden ansiosta asiat etenevät hitaasti kohti parempia ja puhtaita tiloja.


Näiden isojen ongelmien lisäksi monia liikunnan harrastajia kiusaa Porvoon liikuntatilojen huono kunto. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa vaikka mitä liikuntaa, mutta kiinteistöjen kunto laahaa onnettomassa alkuperäisessä viime vuosisadan kunnossa.
Juniorijäähalli on romahtamisvaarassa, iso jäähalli nuhjuinen, kulahtanut ja kaipaa kipeästi vähintään kunnollista pintaremonttia. Aurorahallia voidaan pitää vielä auki virkamiesten mukaan, Kokonhalli ja Suistohalli ovat vähintään surkeassa epäsiistissä kunnossa.
Kaupungin vuokratontilla oleva yksityisen pitämä tennishalli ei ole tästä joukosta poikkeus. Joukon jatkoksi ilmoitettiin nuorten aktiivisessa käytössä oleva leirikeskus Övik.


Turrummeko epäsiisteihin liikuntatiloihin? En mitenkään pysty ymmärtämään, että liikuntatilojen sekä muiden tärkeiden kiinteistöjen kunto annetaan mennä tähän onnettomaan siivottomaan jamaa.


Juniorijäähalli suljettiin romahtamisvaaran takia. Miten viime kevättä ei käytetty kattorakenteiden tutkimiseen ja kesää korjaustoimenpiteille? Jäätävän huonosti hoidettuna projektina juniorihalli on nyt suljettuna silloin kun harrastajat tarvitsevat sitä eniten. Mitä tämä merkitsee jääkiekkoilijoille, taitoluistelijoille ja koululiikunnalle?
Esimerkkinä 7–8 -vuotiaat taitoluistelijat käyvät arkisin aamujäillä kello 7 ja nämä pienet lapsoset käyvät Järvenpäässä asti harjoittelemassa keskimäärin kerran viikossa, jotta saavat jääaikaa.


Miksi siis urheilutiloja, kouluja, päiväkoteja korjataan vasta kun on oikeastaan myöhäistä? Tilojen ylläpito ja faceliftaus pitäisi olla jatkuvaa eikä ainoastaan kerran neljännevuosisadassa tapahtuva projekti kun tilat on päästetty jo siihen jamaan että vaihtoehtona on sulkeminen ja uuden rakentaminen ja kaupungin lisävelkaantuminen.


Kaupungin pitäisi tukea aktiivisemmin myös yksityisiä projekteja joissa esimerkiksi seura- ja vanhempien aktiivisuuden ansiosta saadaan upeita projekteja käyntiin pääosin yksityisen rahoituksen turvin. Näin saadaan kaupunkiin arvokasta infrastruktuuria joka tukee nuorison ja miksei vanhempienkin harrastusmahdollisuuksia. Kaupunki voisi tukea projekteja esimerkiksi kaavoituksen tai edullisempien vuokrien muodossa. Vastineeksi kaupunki hyötyy liikunnan tuomista terveysvaikutuksista ja alentuvista terveydenhuoltokuluista kuntalaisille. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistoiminnasta on Kokonniemeen rakennettava uusi palloiluhalli, joka näyttää onneksi menevän vihdoin eteenpäin useiden mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen.


Ajatellaanpa avoimesti ja laajalla perspektiivillä mitä tapahtuu kun vaikka Suistohalli on tiensä päässä. Seurojen yhteistyö ja voimien yhdistäminen kaupungin kanssa hyödyntäisi kaikkia osapuolia. Porvoossa on esimerkiksi paljon eri kamppailu- ja muiden lajien harrastajia sekä maailmanluokan valmennusosaamista. Voisiko kaupunki ja seurat yhdistää voimiaan ja aloitaa yhteistä projektia jossa luodaan Porvooseen monia eri lajeja tukeva urheilukeskus katsomoineen, josta löytyy eri eri seura- ja lajikohtaiset vaatimukset täyttävät tilat sekä yhteiset oheistoimintoja varten tarkoitetut tilat kuten kunnon saunat, kuntosalitilat, toimistot jne. Kun välttämätön infrastruktuuri saadaan rakennettua kannattaa sitä hyödyntää mahdollisimman paljon.


Tärkeää on liikuntaharrastukset ja monipuolisuus, hyvät kaverit, puhtaat, turvalliset tilat ja iloinen mieli.
Nina Uski
Kaupunginvaltuutettu (KOK)

Tolkkisen koulun oppilailla on oikeus olla omassa koulussaan niin pitkään kunnes uusi koulurakennus on valmis. 3.2.2017

 

Meidän mielestä Tolkkisen koulun oppilaiden siirto väliaikaistiloihin lyhyeksi aikaa (puoli vuotta - vuoden verran) on kohtuuton.

Kyseessä on noin 260 oppilasta ja 11 opettajaa perheineen, jotka joutuvat kärsimään turhasta välivaiheesta.

 

Kustannuksissa tuo sijaiskärsiminen maksaa kaupungille noin 900.000 euroa. Tuo kustannus voidaan säästää jos

Tolkkisen koulu jatkaa omissa tiloissaan siihen asti kunnes uusi koulu valmistuu. Järki päätös.

 

Nina Uski

Kokoomus

 

Markku Välimäki

Kokoomus

Oikaisuvaatimus

ASEMAKAAVA 486 HAIKKOONLAMPI kaupunkikehityslautakunta 11.8.2015
kokouksessaan hyväksyi yksimielisesti kaavan etenemisen.

Kyseenalaistamme edelleen Haikkoonlammen kaavoituksen tarpeellisuuden luonto- ja
kulttuuriarvojen näkökulmasta.
 
Kaupunginhallitus kehottaa toimialoja käsittelemään kuntalaisten kannanotot ja ottamaan ne mahdollisuuksien mukaan huomioon toiminnassaan.

Yli neljäsataa valituksen allekirjoittanutta alueen asukasta vetoaa, että Haikkoonlammen
metsäalue jätetään rakentamatta ja heidän elinalueen luontoarvot säilytetään. Nämä sadat ihmiset,
valtaosa heistä, eivät asuneet alueella kun osayleiskaava on ollut nähtävillä.  Haikkoonlammen
osayleiskaava on vuodelta 2004, jolloin Haikkoon alueella ei rakentaminen ollut vielä kovin voimakasta.
Voimme todeta, että nykyisten asukkaiden kuulemista ei ole tapahtunut Haikkoonlammen
kaavasuunnittelun yhteydessä. Näin ollen he eivät ole voineet vaikuttaa kaavasuunnitteluun.
Päätöksien tulee perustua läheisyysperiaatteeseen, jossa erityisen suuri painoarvo annetaan niille
asianosaisille, joiden elinympäristöä asia lähimmin koskee. Kaupunkikehityslautakunta ei ole
huomioinut alueen valtaväestön vallitsevaa mielipidettä kaavaprosessin valituksessa.

Asukkaiden toiveet on huomioitava ja Lasaretin vieressä oleva metsäalue on säilytettävä
kokonaisuudessaan.  Lisäksi huomiotta on jäänyt, että Haikkoonlampeen ja metsään liittyy erityisiä
kulttuuriarvoja. Albert Edelfelt maalasi siellä ja keskusteluissa on ollut rakentaa sinne kulttuuripolku, lähelle Haikon Ateljeeta. Kaavoituksen tulisi osaltaan varmistaa, että tästäkin näkökulmasta luonto-
sekä kulttuuriarvot säilytetään ja metsään ei kosketa.
 
Virkistysalueen merkitys ehjänä kokonaisuutena on tärkeä kaikille porvoolaisille, ennen kaikkea
kuntopolun sisäosan metsät tulee jättää luonnontilaan. Lähialueen rakentamattomat tontit tulee
ensin myydä ja jatkokaavoituksen tulee huomioida alueelle tärkeä luonto, luontopolut sekä
virkistysmahdollisuudet.

Toivomme, että kaupunkikehityslautakunta, kaupunginhallitus ja virkamiehet ymmärtävät
Haikkoonlammen metsän  merkityksen porvoolaisille ja pysäyttävät Haikkoonlammen
kaavavalmistelun.

Nina Uski
Kaupunginvaltuutettu
Kokoomus
0400 625 101

Jere Riikonen
Kaupunginvaltuutettu
Kristillisdemokraatit

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kirjoitettu 30.3.2016

 

 

Ihmisillä on suuri huoli Haikkoonmetsän yhtenäisen ja arvokkaan virkistysalueen puolesta. Osayleiskaavaa suunnitellessa ei ole pystytty kuulemaan alueen nykyistä väestöä joista monet ovat muuttaneet Haikkooseen vasta osayleiskaavan valmistumisen jälkeen. Varmasti osin tästä syystä kaavoituksessa ei ole osattu arvostaa riittävästi virkistysaluetta kokonaisuutena. Virkistysalue ulkoilureitteineen on kokonaisuus, joka palvelee niin meitä porvoolaisia kuin matkailijoita.

 

On tärkeää muistaa myös, että Haikkoonlampeen ja metsään liittyy erityisiä kulttuuriarvoja. Albert Edelfelt maalasi siellä ja keskusteluissa on ollut rakentaa sinne kulttuuripolku, lähelle Haikon Ateljeeta.

 

Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kyseenalaista kuinka paljon kaupunki todellisuudessa nettoaa Haikkoonlammen uuden suhteellisen pienen asuinalueen tonttien myymisestä. Alueelle on suunniteltu myytäväksi 13 tonttia jota varten on rakennettava infrastruktuuri teineen, viemäröinteineen ja sähkölinjoineen. Kaupungin hintavyöhykekartan mukaan tonttien hinta on 45 euroa neliöltä

Joten esimerkiksi 13kpl 1000 neliön tontteja tuottaa kaupungille 585,000 euroa. Saadaanko tällä summalla katettua edes infrastuktuurikustannuksia?

 

Haikkoossa ja koko Porvoossa on paljon myymättömiä rakennustontteja. Ylä-Haikkoontien ja Nuohoojantien ympäristössä sekä Haikkoon merenpuolelle on kaavoitettu runsaasti uusia  rakennuspaikkoja. Tässä taloustilanteessa olisi perusteltua myydä ensin kyseisten alueiden

tontteja alta pois.  Haikkoon  Inveon –ammattikoulun muutto vapauttanee uutta kaavoitettavaa  alueelle jo lähivuosina.

 

Haluaisin muistuttaa että Haikkoonlammen kaavaa on vastustanut yli 400 henkilöä.

 

Toivomme, että te valtuutetut ymmärrätte Haikkoonlammen metsän  merkityksen porvoolaisille, ettekä hyväksyisi kaavaa.

 

Esitän, että Haikkoonlammen asemakaavaesitys hylätään.

bottom of page