top of page
Arjessa mukana - Nina

Jätetty Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa Askolassa 17.5.2022

 

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoaloite, Porvoo 15.5.2022

 

Mielenterveys ei odota - terapiatakuu täytyy toteuttaa

 

 

Mielenterveyden ongelmat koskettavat jopa joka toista suomalaista jossain vaiheessa elämää. 
Maailmantilanne ja koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle. 

 

Lapsien ja nuorten elämää on varjostanut poikkeustila jo yli kahden vuoden ajan. 

Erityisesti nuorten osalta rajalliset mahdollisuudet normaaliin kanssakäymiseen voivat ahdistaa ja aiheuttaa negatiivista kierrettä. 

Etätyöt, etäkoulu ja niiden yhdistäminen aiheuttivat monelle uudenlaista kuormitusta. Tukiverkot ovat pienentyneet tai huonommin saavutettavissa. 

Arki on monella tapaa muuttunut, ja esimerkiksi yksinäisyys on lisääntynyt, päihdeongelmat kärjistyneet ja myös kotiväkivalta on lisääntynyt. 

Vanhemmat ja nuoret ovat yhä uupuneempia, ja monissa perheissä on vakavaa huolta toimeentulosta ja pärjäämisestä. 

Perheiden hätään on reagoitava ajoissa.

 

Helpottamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä voitaisiin vähentää merkittävästi mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. 

 

Mielenterveyden aika on nyt. 

 

Terapiatakuu varmistaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason – tarvittaessa hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ohjattaisiin jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Näin apu olisi saatavilla yhdenvertaisemmin, nopeammin ja helpommin jokaiselle sitä tarvitsevalle, lapsista vanhuksiin.

 

Mielenterveys ei odota. 

Terapiatakuulla on jo todella kiire. 

Tehdään alueellemme hyvää ja aloitetaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle terapiatakuu pilotointina. 

 

Nina Uski, KOK
Irmeli Hoffrén, KOK

Silja Metsola, KOK

Mukaan liittyivät kaikki KOK-KD aluevaltuustoryhmän jäsenet sekä muita valtuutettuja useista eri puolueista. Kiitos kaikille tuesta tärkeän aloitteen tukemisessa!

VALTUUSTOALOITE NUORISOTYÖSETELI, 10.9.2021           

 

Aloite: Nuorten työllistymisen tukemiseen nuorisotyöseteli

 

Aloitteen innostajana on Kristiinankaupunki, jossa kesätyöseteliä laajennettiin niin että nuorten työllistämisen tukea voi hakea pitkin kalenterivuotta.

 

Nuorisotyöseteli edistää porvoolaisten nuorten työllisyyttä, ja he saavat tärkeää 

työkokemusta sekä työnantajat mahdollisia tulevaisuuden työntekijöitä  yritykseensä.

 

Nuorille kaikki erilaiset työkokemukset ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. 

Nuorisotyöseteli kannustaa niin yrityksiä kuin nuoria jatkuvaan työllistymiseen, ja madaltaa kynnystä hakea töitä. Monelle nuorelle työnhaku voi olla haastavaa hakeutua töihin vaikkapa haluamalleen alalle. Myös mahdollinen tulevaisuuden ammatti voi löytyä kokeilujen kautta.

 

Ohessa esimerkkinä Kristiinankaupungin nuorisotyösetelistä lisätietoa:

 

–  Nuorisotyöseteli on arvoltaan 3 euroa nuorisotyötuntia kohti.

 

–  Nuorelle myönnetään vain yksi seteli kalenterivuotta kohti. Nuorisotyöseteliä voi anoa myös työnantaja, jolle voidaan myöntää useita seteleitä samana vuonna.

 

–  Nuorisotyöseteliä on mahdollista anoa jatkuvasti. Seteliin lasketaan hakukuukautena ja  sen jälkeen kuluvan kalenterivuoden loppuun saakka toteutuneet nuorisotyötunnit.

 

–  Nuorisotyöseteli myönnetään nuorille ja koskee nuoria, jotka kuluvana vuonna täyttävät 15 vuotta, mutta ovat alle 25 vuotta, ja joiden kotikunta on Kristiinankaupunki.

 

Työnantaja voi enimmillään saada tukea 90 työtunnilta nuoren työnantajalle jättämää nuorisotyöseteliä kohti. Tämän lisäksi työnantaja voi itse anomallaan nuorisotyösetelillä saada tukea saman nuoren tekemältä 90 työtunnilta.

 

Esitämme yllä mainittua nuorisotyöseteliä  tai Porvooseen sopivaa nuorisotyösetelimallia joka on tarkoitettu 15-25 vuotiaille nuorille. 

Meillä on mahdollisuus nuorisotyösetelillä aktivoida yrityksiä ottamaan rohkeasti nuoria työmarkkinoille, ja tätä kautta porvoolaiset nuoret saavat tärkeää työkokemusta 

tulevaisuutta ajatellen.

 

Nina Uski, KOK

Silja Metsola, KOK
Jere Riikonen, KD

Hilkka-Leena Orava, KOK

Janne Ranta, KOK

Juha Kittilä, KOK

Nea Hjelt, KOK

Jorma Wiitakorpi, KOK

Seppo Ijäs, KOK

Markku Välimäki, KOK

 

Kaupunginpuiston tenniskenttien kehittäminen ja alueen elävöittäminen, Valtuustoaloite

Porvoo 19.4.2021

Nykytilanne:

Kaupunginpuiston tenniskentät on rakennettu vuonna 1947, joten ne juhlivat ensi vuonna ensi vuonna 75 vuotissyntymäpäiviään ja ovat tärkeä osa historiallista miljöötä.

Nykyiset ulkokentät keskusta-alueella ovat todella tärkeät toiminnalle ja hyvässä käytössä keväästä pitkälle syksyyn.

Puistossa on kaksi kenttää, joiden varausaste on hyvin korkea ja hinnat ovat edulliset (12e/h).

Juniorit pelaavat ilmaiseksi ulkokentillä, koska on tärkeää tukea nuorten liikkumista ja tennis-harrastuksen jatkuvuutta Porvoossa.

Kentät ja ravintola (ent. Puistopicnic) ovat täysin erillään eivätkä toiminnot tue toisiaan. Tällä hetkellä kenttien ja ravintolan välissä on käyttämätön alue, joka on epäsiisti ja erottaa kahvilan ja kentät toisistaan.

Tennisharrastus on kasvussa Porvoossa ja meillä on myös ikäluokkansa suomenmestareita. Porvoossa ei kuitenkaan voi järjestää turnauksia, koska kenttiä on vain 2 eikä niiden yhteydessä on huoltotilaa. Lisäksi yleisöpaikat puuttuvat. Pelaajilta puuttuu myös wc-tilat ja suihkut.

Aloite:

Perustetaan uusi massatenniskenttä (eli tiilimurskekenttä) ravintolarakennuksen (ent. Puistopicknick) ja nykyisten tenniskenttien väliin. Porvoon massakenttäkapasiteetti kasvaa näinollen 50%. Rakennetaan ravintolarakennuksen yhteyteen kenttään rajautuva terassi ja huoltorakennus (wc/suihkut) esimerkiksi konttiperiaatteella kuten Hangon itäsatamassa, sekä pienet katsomot. Nykyinen ravintolarakennus pystyy tällöin palvelemaan puiston käyttäjiä ja tenniskenttiä. Kävelyreittejä uusitaan pienimuotoisesti.

Aloitteen edut:

Keskustan elävöittämiseen tarvitaan ihmisiä ja aktiviteetteja. Uusi kenttä nivoo yhteen ravintolan ja kentät yhdeksi laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Kenttä ja ravintolan terassi joka rajoittuu siihen tuo ihmisvirtoja Kaupunginpuistoon ja elävöittää keskustan ilmettä ja lisää turvallisuutta (vertaa, Kalastajatorpan, Hangon, Kaisaniemen tai Kulosaaren kentät). Massakenttä, joka on lämminhenkinen ja harmoninen luo rauhallista tunnelmaa kauniiseen ja puistoympäristöön nostaa koko alueen profiilia.

Ravintola on ollut yrittäjille haastava paikka tähän mennessä. Tämä uudistus toisi uusia asiakasvirtoja ja antaisi erinomaiset edellytykset toiminnan kehittämiselle.

Yleisilme siistiytyy kenttien ja ravintolan välisen epäsiistin alueen poistuessa. Lisääntynyt kapasiteetti ja ravintolatoiminnan kehittäminen ovat myös turisteille loistava lisäpalvelu ja lisää Porvoon palveluiden kysyntää (esimerkki Hanko).

Tennisturnausten ja kurssien järjestäminen tuo myös merkittäviä epäsuoria tuloja kaupungille.

WC:t palvelevat myös muita puiston käyttäjiä.

Perustuen keskusteluun BTK:n kanssa kenttäinvestointi on mahdollista rahoittaa kenttämaksuilla ainakin osittain. Toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Liitteet löytyvät Nina Uski Kaupunginhallituksen jäsen facebook julkaisussa missä aloite esitellään.

Nina Uski, Kokoomus

VALTUUSTOALOITE, Porvoo 6.1.2021

 

Ydinkeskusta vaihtoehdon vertailu peltoparkkitalolle

 

Elämme tiukkoja taloudellisia aikoja jolloin on tärkeää priorisoida investoinnit. Mikäli Porvoon kaupungin taloustilanne mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentamisen, on kaupungin edun kannalta tärkeää ottaa vaihtoehdoksi pysäköintiratkaisut ydinkeskustassa. Esitämme, että kaupunki tutkii keskustan pysäköintiratkaisuiden kehittämisen kannattavuuden ja vaikuttavuuden verrattuna abc-liityntäparkkitaloon.

  

Keskustan pysäköinnin kehittämisellä tarkoitamme pysäköintipaikkojen määrän kasvattamista Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun välisellä alueella pysäköintitalossa, joka voisi sijoittua maan alle tai maan päälle. 

 

Pysäköinnin parantaminen ja siirtäminen uuteen pysäköintilaitokseen ydinkeskustassa vapauttaisi katutilaa busseilta ja henkilöautoilta mahdollistaen autottomien kävelykatujen luomisen. Kävelykeskustaa on tähän mennessä kehitetty leventämällä kävelyteitä ja vähentämällä kadunvarsipysäköintiä, mutta näillä toimenpiteillä ei kyetä toteuttamaan aitoja kävelykatuja.  

 

Keskustan pysäköintitaloratkaisu palvelisi niin porvoolaisia asukkaita, yrittäjiä kuin kaupungille tärkeitä turisteja. Vanhassa kaupungissa vierailee vuositasolla noin miljoona turistia pystyttäisiin ohjaamaan myös Mannerheiminkadun toisella puolella olevaan keskustaan, jolloin ihmisvirrat hyödyttäisivät porvoolaisia yrittäjiä laajasti keskusta-alueella ja mahdollistavat keskustan vetovoiman ja palveluiden kehittämisen. Lisäksi ihmisvirrat soljuisivat keskusta-alueelta jokirantaan, vanhaan kaupunkiin ja länsirannalle helposti. Tällä hetkellä valtaosa vierailijoiden hyödystä rajoittuu vanhaan kaupunkiin. 

 

Voisi myös tutkia mahdollisuutta myydä asukaspysäköintipaikkoja pysäköintilaitokseen, jolloin se vähentäisi täydennysrakentamisen tonttien autopaikkatarvetta ja toisi kaupungille tuloja. Jos kaupunki päättää lisätä keskustan pysäköintiä, on pyrittävä etsimään hankkeeseen myös ulkopuolisia investoijia, kuten monessa muussa kaupungissa on tehty. Esimerkiksi Joensuussa paikallinen osuuskauppa toteutti toriparkki-investoinnin yksin.

 

Abc-aseman yhteyteen suunniteltu liityntäparkki ei välttämättä tarvitse kaupungin 6-10 miljoonan investointia vaan liityntäpysäköintiin voi löytyä myös edullisempi ratkaisu. Ehdotamme, että kaupunki tutkii ja harkitsee nyt suunniteltavalle liityntäpysäköinnnille parkkipaikkoja joiden kustannus olisi murto-osa nykyisestä suunnitelmasta liityntäparkkitalolle. On myös oltava selvillä liityntäpysäköintipaikkojen todellisen määrän tarve.  Lisäksi tarpeiden arvioinnissa tulee huomioida myöhemmin rakennettava itärata. 

 

Nina Uski (kok.) ja Outi Lankia (kesk.)

VALTUUSTOALOITE, Porvoo 23.11.2020

Porvoon kaupungin on pyrittävä hankinnoissa pilkkomaan tarjouspyynnöt pienempiin osiin

Porvoon kaupungin on pyrittävä hankinnoissa pilkkomaan tarjouspyynnöt pienempiin osiin, jolloin paikalliset yritykset (pienemmätkin) pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin. 
Tarjouspyyntöjen laatukriteereissä on nostettava esiin paikallisuuden merkitys kuten Porvoo lokal -kampanja kannustaa. 

Porvoon kaupungin nettisivuilla Porvoo lokal -kampanjasta kirjoitetaan seuraavaa: 
"Paikallisuus on sitä, että eletään yhdessä ja tuetaan toisia, sitoudutaan yhteiseen arkeen. Paikallisuus on sitä, että kotipaikka korostuu ja yhteisöllisyys vahvistuu, toisista pidetään huolta. Nyt jos koskaan on aika tuntea ylpeyttä ja tehdä tekoja – hyödyntää niitä oman alueen voimavaroja.
Paikallisuus kun on sitä, että välitetään ja vaikutetaan.
Valitse viisaasti, panosta paikalliseen.”

Valtuustoaloite korostaa miten tärkeää on, että porvoolaiset yritykset pystyvät tarjoamaan omia palveluitaan Porvoon kaupungille erilaisten kilpailutusten parissa. Pienempinä kokonaisuuksina, on myös paikallisilla yrityksillä mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Näin pidämme huolta, että verotuotot pysyvät Porvoossa ja yritykset voivat hyvin vaikeinakin aikoina.

Nina Uski, KOK.
Markku Välimäki, KOK.
Janne Ranta, KOK.
Juha Kittilä, KOK.
Jarmo Grönman, KOK.
Nea Hjelt, KOK.

VALTUUSTOALOITE, Porvoo 1.11.2020

 

ASEMAN LAPSET RY:N KIUSAAMISEEN PUUTTUVAAN HANKKEESEEN LIITTYMINEN

 

Esitän, että Porvoon kaupunki osallistuu Aseman lapset ry:n kiusaamiseen puuttuvaan hankkeeseen.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja lapsuuteen. Kiusaamiseen on puututtava ja meillä täytyy olla riittävät toimenpiteet miten kiusaamiseen puututaan.

 

Tarvitsemme lisätukea kouluille ja vanhemmille kiusaamistilanteisiin. Hankkeen kautta kouluille ja perheille tarjotaan apua neuvottomuutta ja voimattomuutta aiheuttaviin tilanteisiin. Monesti ulkopuolisella toimijalla on suuri merkitys konfliktien ratkeamisessa. 

 

Tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa on arviolta yksi tai kaksi lasta, joita kiusataan. Kiusattujen lisäksi kouluissa on lukuisia oppilaita, jotka joko itse kiusaavat, seuraavat kiusaamista sivusta tai pelkäävät tulevansa kiusatuiksi. Jo pelko kiusatuksi tulemisesta voi heikentää oppilaiden viihtymistä koulussa.

Kyseinen Aseman lapset k-0-kiusaamiseen puuttuvan hankkeen toimintamalli ei korvaa koulujen käytössä olevia kiusaamisen vastaisia menetelmiä, vaan tukee ja vahvistaa niitä. Se tuo uutta näkökulmaa konflikteihin, tehostaa yhteistyötä ja vahvistaa muissa yhteyksissä toimivaksi todettuja menetelmiä.

 

https://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme/k-0-kiusaamiseen-puuttuva-hanke

 

 

Nina Uski, KOK

Juha Kittilä, KOK

Jarmo Grönman, KOK

Markku Välimäki, KOK

Janne Ranta, KOK

Nea Hjelt, KOK

 

 

VALTUUSTOALOITE 8.9.2020 Porvoo

 

Maksuton pysäköinti kokeilu

Porvoon kaupunki kannustaa rohkeisiin kokeiluihin. Ehdotamme, että  maksutonta pysäköintiä kokeillaan vuoden ajan jollain seuraavista tavoista. Kannustamme tutkimaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja, jotka voivat poiketa myös esitetyistä. Aloitteemme tavoitteena on erityisesti lyhytaikaiseen maksuttoman asioinnin mahdollistaminen torin ja Lundinkadun alueella sekä siihen kannustaminen.

 

a.) Perjantaista - lauantaihin ensimmäiset kaksi tuntia ilmaiseksi koko keskusta-alueella  

b.) Joka päivä ensimmäiset kaksi tuntia ilmaiseksi rajatulla alueella torin ympärillä, Lundinkadulla Nimbuksen kohdalla, Piispankadulla torin ja Mannerheiminkadun välillä ja Rauhankadulla torin ja Mannerheiminkadun välillä.

 

Aloitteen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä liikkeelle ja saada kaupankäynti piristymään keskusta-alueella. Korona-aika on entisestään vähentänyt Porvoon keskustassa asiointia.  Aloitteemme lisää keskustan elinvoimaa ja tukee yrittäjyyttä.

 

Nina Uski, KOK 

Outi Lankia, KESK

Patrik Björkman, RKP

Jarmo Grönman, KOK

Nea Hjelt, KOK

Janne Ranta, KOK

Tuomas Kanervala, KESK 

Anne Korhonen, KESK

Juha Kittilä, KOK

Jere Riikonen, KD

Markku Välimäki, KOK

 

 

VALTUUSTOALOITE 26.6.2020

Merellinen yleinen uimaranta Porvoon läntiselle puolelle

Esitän, että Porvoon kaupunki selvittää välittömästi läntisen Porvoon puolelle yleiselle uimarannalle paikkaa, valvonta ja ylläpito kaupungin vastuulla.
Porvoo on upea merenrantakaupunki kauniilla jokirannalla, tällä hetkellä lähin meriuimaranta on lähes 20 km päässä Porvoon keskustasta (Sondby).
On tärkeää, että Porvoon läntinen osa saa oman yleisen merellisen uimarannan (esim Haikkoon tai Tolkkisten alueelle).

Nina Uski, Kokoomus
Jere Riikonen, KD
Markku Välimäki, Kokoomus
Tom Blomqvist, Kokoomus

VALTUUSTOALOITE 19.9.2018

LUKITTAVAT KAAPIT YLÄKOULUIHIN JA LUKIOIHIN

 

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

 

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Nuorilla pitää olla mahdollisuus säilyttää oma omaisuus turvassa 

yläkoulussa ja lukiossa. 

 

Olen kuullut monelta nuorelta ja vanhemmalta ikävästä ongelmasta niin 

yläkoulussa kuin lukiossa, nimittäin on hyvinkin yleistä että koulutiloissa 

näpistetään ja varastetaan toisen omaisuutta. Vaatteet, puhelimet, rahat, kengät yms eivät ole turvassa koulupäivän aikana. 

 

Lukioissa pakollisen ja hyvin arvokkkaan kannettavan tietokoneen säilytys 

turvallisessa paikassa esimerkiksi liikuntatuntien aikana on myös 

ongelmallista ilman lukittavaa henkilökohtaista kaappia. 

Liikuntatuntien aikana häviää myös puhelimia, kouluruokailun aikana 

kenkiä. Arvotavaroiden säilytys lukitsemattomassa tilassa voi olla mahdollisessa varkaustapauksessa myös syy vakuutuskorvaushakemuksen 

kielteiseen päätökseen. 

 

Kaikilla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja jokaisella pitää olla 

varmuus siitä että omat tavarat ovat turvassa koulupäivän ajan. 

 

Tämän varastelun takia yläkouluihin ja lukioihin missä ei ole vielä lukittavia 

kaappeja, on ensitilassa hankittava jokaiselle omat lukittavat kaapit. 

Lisäksi liikuntatiloihin on myös saatava lukittavia lokeroita/kaappeja.

 

Nina Uski, KOK 

 

Tom Blomqvist, KOK, Jarmo Grönman, KOK

Juha Kittilä, KOK, Janne Ranta, KOK

Markku Välimäki, KOK, Jere Riikonen, KD, Nea Hjelt, KOK

VALTUUSTOALOITE Porvoo 2.8.2017

 

Porvoon koulujen turvallisuusohjelmat tarkistettava ja päivitettävä ajantasalle

Vaatimus: Porvoon peruskoulujen turvallisuussuunnitelmat on tarkistettava ja niissä havaittavat puutteet korjattava välittömästi tarvittavin laite- ja korjaushankinnoin

Porvoon koulujen kuulutus- ja hälytysjärjestelmissä on viimeaikaisen lehtikirjoittelun mukaan puutteita, ja ne on korjattava kuntoon viipymättä. Kaupungin kiinteistöjen turvallisuusohjelmien ja –ohjeiden mukaisesti rakennukset pitää olla varustettu toimivilla kuulutus- ja hälytysjärjestelmillä, ja niiden kunto ja toimivuus on säännöllisesti ja systemaattisesti tarkistettava ja vastuutettava organisaatiossa selkeästi. 

”Turvallisuus kuuluu jokaiselle. Se on jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen perusoikeus. Aikuiset ovat vastuussa siitä, että jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on opiskeluympäristö, jossa on mahdollista kasvaa, kehittyä ja opiskella turvallisesti.”

Näin alkaa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas. Turvallisuusopas on kattava tietopaketti, mitä koulujen turvallisuusohjelma tulee pitää sisällä. Koulurakennus on sekä opettajan työpaikka että oppilaiden opiskeluympäristö arkipäivisin ja lisäksi se voi toimia liikunta- ja vapaa-ajantilana koulun ulkopuolisille henkilöille. Ei ole varmastikaan toivottavaa, että kenenkään turvallisuus vaarantuu laiminlyöntien ja puuttuvien laitteiden vuoksi.

Sisäministeriö suosittelee koulurakennusten varustamista palovaroitinjärjestemillä. Se on pieni investointi verrattuna mahdolliseen tulipaloon tai muuhun ikävään tapahtumaan.  Lähde: http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-alueita/rakenteellinen_turvallisuus/tyoryhman_suosituksia

”Onnettomuustutkintakeskus suosittaa ympäristöministeriötä huolehtimaan siitä, että uusiin koulurakennuksiin joitain perusteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta asennetaan automaattinen paloilmoitinjärjestelmä sekä kuulutuslaitteisto. Vanhojen koulujen rakennusmääräyksiin ei haluta asettaa uusia velvoitteita. Opetusalan on omasta aloitteestaan huolehdittava näiden rakennusten turvallisuuden kehittämisestä. Apua voivat antaa pelastustoimi ja poliisi.

Toisen uuden suosituksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen tulee ohjeistuksella huolehtia siitä, että kunnat ja muut oppilaitoksia hallinnoivat tahot arvioivat asianmukaisen paloilmoitinjärjestelmän ja kuulutuslaitteiston tarpeen ja toimivuuden.”

Lähde: http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosittain/2014/y2014-01koulupalokouvolassa11.2.2014.html

Porvoo investoi merkittävästi kouluihin minkä vuoksi on tärkeää suojata kaupungin omaisuus sille kuuluvalla tavalla. Ennakointi turvallisuusasioissa näkyy myös alentuvina vakuutusmaksuina. Vahingon tapahtuessa vaikka vakuutus kattaisi aineelliset kustannukset, aiheuttaa se ylimääräisiä kustannuksia väistötilojen hankinnasta ja koulujen henkilöstön arjen järjestämistä väliaikaisin ratkaisuin. Automaattinen paloilmoitinlaite antaa hälytyksen yleensä niin aikaisin, etteivät vahingot kasva suuriksi ja koulukäynti ei näin pääse merkittävästi häiriintymään. Turvataan oppilaiden ja opettajien työ koulurakennuksissa asianmukaisin järjestelmin. Kaikilla on oikeus turvalliseen työympäristöön.

 

Nina Uski, KOK

Nea Hjelt, KOK, Markku Välimäki, KOK, Janne Ranta, KOK, Jarmo Grönman, KOK

Juha Kittilä, KOK, Tom Blomqvist, KOK

Valtuustoaloite  16.6.2017

Urheilutilojen tason parantaminen ja ylläpidon kehittäminen

Porvoon Kokoomuksen valtuustoryhmä vaatii urheilutilojen ja kunnossapidon tason parantamista merkittävästi. Aloitteen tarkoitus on, että liikuntatiloille tehdään kuntotarkastus systemaattisesti, ja sen jälkeen lyhyen ja pitkän tähtäimen toteutussuunnitelma mitä korjataan sekä mihin ja milloin tarvitaan rakentaa uutta. Tavoitteena on, että meillä on säännölliset huoltovälit, kuntotarkastukset ja kunnossapito-ohjeet nykyisille liikuntatiloille. Lisäksi on tehtävä suunnitelma tulevista uudiskohteista, joihin voidaan myös ajatella sponsoriyhteistyötä yritysten kanssa ja saada siten jatkossa esim. kansallisia kisoja, jotka tuovat näkyvyyttä Porvooseen. 

Porvoossa harrastetaan paljon liikuntaa, ja meillä on innostuneita ja hyviä valmentajia eri-ikäisten harrastuksiin mutta nykyiset liikuntatilat ja -kiinteistöt eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia, ja tilojen kunnossapito on hankalaa niiden huonon kunnon vuoksi. 

Nuorisohalli on esimerkki siitä miten onnettoman hitaasti korjaustoimenpiteet ja päätökset etenevät. Nuorisojäähallin kunnostus olisi pitänyt aloittaa jo vuosi takaperin, pitkien odotteluiden jälkeen tuskallinen jäävuorotilanne niin jääkiekkoilijoille kuin taitoluistelijoille. 

Kaupungin pitäisi tukea aktiivisemmin myös yksityisiä projekteja, joissa esimerkiksi seura- ja vanhempien aktiivisuuden ansiosta saadaan upeita projekteja käyntiin pää- osin yksityisen rahoituksen turvin. Näin saadaan kaupunkiin arvokasta infrastruktuuria, joka tukee nuorison ja miksei vanhempienkin harrastusmahdollisuuksia. Kaupunki voisi tukea projekteja esimerkiksi kaavoituksen tai edullisempien vuokrien muodossa. Vastineeksi kaupunki hyötyy liikunnan tuomista terveysvaikutuksista ja alentuvista terveydenhuoltokuluista kuntalaisille. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistoiminnasta on Kokonniemeen rakennettava uusi palloiluhalli, joka onneksi menee vihdoin vauhdikkaasti eteenpäin useiden mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen. 

Turvataan liikuntatilojen jatkuva kunnossapito, jotta arvokkaat urheilutilat pysyvät hyvässä kunnossa!

 

Kaupunginvaltuutetut (KOK)

Nina Uski

Markku Välimäki

 

Porvoon Kokoomus hallitus

Silja Metsola

VALTUUSTOALOITE 31.3.2017

 

Edellytämme, että mahdolliset toteutuneet/toteutettavat liikuntatilojen vuokrien korotukset korvamerkitään urheilutilojen korjaustarpeisiin. 

Liikuntapalveluiden tilojen kunnostukset aloitetaan pikimmiten ja määrätietoisesti, 

ja että niiden toteutumista seurataan ja raportoidaan säännöllisesti. 

 

Nina Uski, KOK

 

Silja Metsola, KOK

 

Markku Välimäki, KOK

 

Pekka Malin, KOK

 

Raija Tölkkö, KOK

 

 

Aloitetta tukee myös kaksi varavaltuutettua Reijo Mokka ja Juha Kittilä.

 

Sivistyslautakunta on monien haasteiden edessä, jotka johtuvat mm koulujen sisäilmaongelmista. Lisäksi monia liikunnan harrastajia kiusaa Porvoon liikuntatilojen huono kunto. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa vaikka mitä liikuntaa, mutta kiinteistöjen kunto laahaa onnettomassa alkuperäisessä viime vuosisadan kunnossa. 

Juniorijäähalli on romahtamisvaarassa, iso jäähalli nuhjuinen, kulahtanut ja kaipaa kipeästi vähintään kunnollista pintaremonttia. Aurorahallia voidaan pitää vielä auki virkamiesten mukaan, mutta kuinka kauan? Kokonhalli ja Suistohalli ovat vähintään surkeassa epäsiistissä kunnossa. 

Kaupungin vuokratontilla oleva yksityisen pitämä tennishalli ei ole tästä joukosta poikkeus.  Joukon jatkoksi ilmoitettiin nuorten aktiivisessa käytössä oleva leirikeskus Övik.

Tarvitsemme kohdennettuja määrärahoja, jotta pystymme laadukkaaseen kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjaukseen. Oheisen aloitteen tarkoitus on määrätietoinen

kunnostus ja seuranta urheilutilojen suhteen.

 

Nina Uski ja Silja Metsola

KOK

bottom of page