Arjessa mukana - Nina

abc-liityntäparkkikaava 26.8.2020, Valtuuston kokous

Ajatuksiani abc-liityntäparkkikaavasta. Palautuspuheenvuoroni

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kaavaesitys abc & liityntäparkki on mietityttänyt minua todella paljon.

Ihmettelen sitä miksi meillä on vaan yksi 10 miljoonan euron vaihtoehto toteutuksesta. 

Olen nyt vakuuttunut, että en voi hiljaa hyväksyä kaavaa tällaisenaan, sillä tästä tulevaisuuteen tämän asian käsittelyn yhteydessä vedotaan aina tähän ylihintaiseen kaavaan. 

Liityntäparkki pellolla ei tarvitse parkkihallia, ainakaan kaupungin rahoilla. 

Vertailun vuoksi, suunnilleen samalla hinnalla saisimme torin alle parkkihallin. 
Tai toinen vertailukohta Treksilän ja Katajamäen liityntäparkit jotka yhteensä maksoivat vaan 150.000 euroa!

Miksi rakentaa pellolle kallis parkkitalo kun sama parkkipaikkamäärän samalle alueelle saavutettaisiin joidenkin satojen tuhansien eurojen investoinnilla.

Tarvitsemme edullisempia kustannustehokkaita vaihtoehtoja pellolla sijaitsevan liityntäparkin toteutuksesta. 


Valitettavasti meidän kaupungilla ei ole varaa näin kalliiseen ratkaisuun, edessämme on taloudellisesti muutenkin tiukat ajat tulevaisuudessa.

Kannatan Jere Riikosen palautusesitystä

 

Pöytäkirjamerkintä 26.8.2020, Valtuuston kokous

Kaupungin talouden alijäämä vaan paisuu seuraavina vuosina ja sen takia on perusteltua etsiä sellaisia vaihtoehtoisia liityntäparkkiratkaisuja linja-autoliikenteelle, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja edullisemmin kuin käsitteillä olevassa kaavassa esitetään. 
Tässä taloustilanteessa ei voi antaa edes hiljaista hyväksyntää kaavalle tällaisenaan.

Yhteistyönä kirjoitus
Holtittoman rahankäytön on loputtava Porvoossa

 

ABC-liityntäpysäköinnin asemakaavan valmistelu ei ollut kaupungin hyväksytyn strategian mukaista, jonka mukaan päätöksenteon tulee olla vaihtoehtoja tarjoavaa ja tietoon perustuvaa.

Valmistelussa ei tutkittu nykyisten liityntäpysäköintipaikkojen käyttöastetta. Valmistelussa ei edes mainittu Katajamäen laajennussuunnitelma, jonka jälkeen autopaikkoja olisi 250 ja katettuja pyöräpaikkoja 100. Valmistelussa ei arvioitu itäradan vaikutuksia eikä pysäköintikapasiteetin tarvetta Kuninkaanporttiin tai että pieniä pysäköintialueita olisi linja-autojen reitin varrella useita.

Nykyiset liityntäpysäköinnit Treksilässä ja Katajamäessä ovat maksaneet yhteensä 150 000 euroa. Kaavassa esitetty liityntäparkin toteutus on noin 10 000 000 euroa. Yksittäinen pysäköintipaikka on siis 25 kertaa kalliimpi kuin nykyisillä liityntäpysäköintipaikoilla.

Tästä syystä on käsittämätöntä, kuinka tuon betonihallin väitetään olevan Porvoon kaupungille halvin ratkaisu. Edes Katajamäen tontin teoreettiset myyntitulot kerrostalotontiksi eivät investointia kattaisi.

Katajamäessä pysäköinnin jatkaminen ei myöskään aiheuttaisi linja-autopysäkkien siirtämistä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Katajamäen laajennuksen arvioitu hinta olisi 500 000 euroa ja sen sijainti ennen Helsingintien risteystä on ihanteellinen eri reittejä ajaville vuorojen kannalta.

Kaupungin talouden alijäämä vaan paisuu seuraavina vuosina ja sen takia on perusteltua etsiä sellaisia vaihtoehtoisia liityntäparkkiratkaisuja linja-autoliikenteen käyttäjille, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja edullisemmin kuin kaavassa esitetään. Liityntäpysäköinnin rakentamista ei ole vielä päätetty.

Tolkkua verorahojen käyttöön.

Outi Lankia, Tom Blomqvist, Tuomas Kanervala, Ritva Kilpirinne, Juha Kittilä, Anne Korhonen, Jere Riikonen ja Nina Uski.

Mukavaa viikonloppua kaikille! 18.4.2020


Mietteitäni Länsirannan suunnitelmista. Edelleen mielestäni jokirannan aluetta pitäisi kunnioittaa, mutta edellisen valtuuston päätöksellä tämä hanke etenee jos rakennuslupahakemus on kaavan mukainen. 

Toivon, että tästä kokonaisuudesta tehdään mahdollisimman tyylikäs, viihtyisä, toimiva ja ranta-alueeseen sopiva. 

Itse kaipaan lisätietoa tuosta hotelli-hankeesta, sillä kaavamääräyksiin on sitovasti merkitty, että rakennukseen on sijoitettava tilat vähintään 3000 k-m² suuruista hotellia varten. Hotellista paljastettiin vaan se ettei kyseessä ole omenahotelli vaan laadukkaampi kokonaisuus, tämä kyllä kaipaa avaamista.

Mielestäni älytöntä suunnitelmassa on se, että juuri upean ja ainutlaatuisen jokirannan kautta ohjataan toinen sisäänkulku parkkihalliin. Jokiranta tulisi ehdottomasti rauhoittaa liialliselta liikenteeltä, onhan jokirannan tarkoitus toimia kaupunkilaisten virkistys- ja oleskelualueena. Olisiko järkevämpää ohjata parkkihallikulku jostain sivusta, jolloin ranta-alue rauhoittuisi merkittävästi. Siitäkin huolimatta tämä koko alue tulee olemaan ajoliikenteellisesti haasteellinen sumppu. Kuten Mika Varpiokirjoitti blogissaan "Trafixin liikennetarkastelussa arvioitiin liikenteen lisääntyvän merkittävästi ja kauppaan saapuvien ja sieltä lähtevien ajoneuvojen määrän olevan huipputunnin aikana noin 510 kpl/h. joka tarkoittaa siis 8,5 autoa joka minuutti. Kyllä siinä melkoinen kuhina alkaa käydä myös Kokonniemenkadulla. (Trafix Liikenneselvitys 2015 s.4)"

Lisäksi mielestäni jokirannan & Kokonniementien puolelle viihtyisyyttä lisäämään tulisi olla katutasolla koko matkan leveydeltä kivijalkakauppoja, kahviloita, terasseja, kauneushoitoloita, ravintoloita yms. Nyt vaikutttaa siltä, että katutasoa ei ole hyödynnetty ollenkaan. Muutoin voi käydä, että Citymarketin fasaadista tulee yhtä houkutteleva kuin nykyisen keskustan Citymarketin seinästä.

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/1503107

 

Ei ne pienet tulot vaan erittäin suuret menot, 22.10.2019

 

Porvoon kaupungin virkamiesjohto on tuonut selkeästi esille, kuinka Porvoon kaupungin talous heikkenee selkeästi vuonna 2020, koska toimintamenot kasvavat voimakkaasti. 

 

Tilanne tuntuu osittain absurdilta, koska Porvoon tulot ovat hyvällä tasolla. Kunnallisverotuoton ennakoidaan ensi vuonna kasvavan 11 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymä on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Porvoolle ennakoidaan verotuloja vuonna ensi vuonna 252 miljoonaa, joka on 3,7 % enemmän kuin tänä vuonna.  

 

Hyvistä tuloista huolimatta aiotaan tuhlata vielä enemmän. Luottamushenkilöinä tilanne tuntuu välillä hyvinkin turhauttavalta ja tulee väkisinkin mietittyä, että onko tämä kaiken oman ajankäytön väärti. Eikö virkamiehet ymmärrä rahan arvoa vai onko heidän kassansa pohjaton? 

 

Esimerkiksi Lypan yläkoulun pihan kunnostamiseen esitetään talousarviossa 400 000 euroa ja Huhtisten alakoulun pihaan 800 000 euroa. Edelleen remontoidaan turhaan Suomenkylän päiväkotia, vaikka sitä ei koskaan aiotakaan ottaa Porvoon kaupungin toimesta käyttöön. Uusien tarpeellisten toilet-tilojen hintalapuksi kerrotaan 400 000 euroa. Tälle vuodelle luottamusmiehet esittivät 80 000 euroa kuntoportaiden rakentamiseen, mutta virkemiesvalmistelussa hinta nousi 230 000 euroon. 

 

Tuntuu siltä, että virkamiehet antavat vapaat kädet suunnittelijalle, joka ilmoittaa hinnan. Eikö pitäisi tehdä päinvastoin. Ensin päätetään käytettävä summa ja pidetään siitä kiinni. Esimerkiksi, Lypan yläkoulun pihaan sijoitettaisiin rahaa 50 000 euroa ja tehtäisiin sillä summalla mahdollisimman hyvä.  Rahaa ei pidä tuhlata yli varojen. 

 

Viranhaltijoiden pohjattoman kassan taktiikalla kulut kyllä nousevat ja se on väärin porvoolaisia veronmaksajia ja yrityksiä kohtaan, jotka vieläpä rahoittavat kaupungin toimintaa erinomaisesti.

 

Tulevina viikkoina me voimme yrittää vaikuttaa.  Se tuntuu välillä vaan lähes mahdottomalta, kun eihän valtuuston viime vuoden päätöksen mukaisia kuntoportaitakaan saatu 80 000 eurolla rakennettua. 

 

Outi Lankia (kesk.)

Nina Uski (kok.)

Kaupunginhallituksen jäsenet

Porvoo

Tolkis skolan farssi päättyi kalliisti, 31.5.2018

 

Se oli siinä.  

 

Hyväkuntoinen koulu muutetaan nyt noin 6 miljoonalla eurolla

avoimeksi oppimisympäristöksi. 

Kaupunginjohtajan 3,5 miljoonan euron hyvä ja vastuuntuntoinen 

ehdotus olisi pelastanut meidät tältä ylikalliilta vaihtoehdolta ja 

lapset olisivat päässeet muuttamaan parakeista kouluun aikaisemmin. 

Kaupunginjohtajan esitys huomioi sen, että toimivaa ja tervettä koulua 

ei turhaan olisi revitty sisältä auki vaan nykyinen huonejako olisi säilytetty 

lähes muuttumattomana ja tilat pintaremontoitu. Lisäksi kouluun 

esitettiin uudisosana musiikkiluokka, uusi liikuntasali ja esiopetustilat.

Olisimme säästäneet aikaa, rahaa ja parakkikoulusta olisi päästy nopeammin 

oikeaan koulurakennukseen. 

Tämä ei kelvannut rkp:lle eikä demareille (lukuunottamatta Torolf Bergströmiä). 

Meistä kaikki haluaa ajaa Mersulla mutta myös Toyotalla pärjää.

On helppo olla antelias toisten rahoilla, mutta poliitikkojen pitäisi muistaa 

kohtuus ja hyvinvoinnin turvaaminen tulevaisuudessakin. 

 

Strategian yhteydessä kysyttiin porvoolaisilta mikä heille on tärkeää.

Ykköseksi nousi hyvä taloudenpito. Tällä hetkellä tämä ei toteudu vaan 

velkaantuminen jatkuu ja tulee johtamaan ennemmin tai myöhemmin 

veronkorotuksiin ja palveluiden supistumiseen, mikä ei ole mielestämme 

oikea tapa kehittää kaupunkia.

Veronkorotukset vaikeuttavat entisestään Porvoon houkuttelevuutta 

pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna.

Tehdään tulevaisuudesta parempi järkevillä päätöksillä.

 

Nina Uski, KOK

 

Juha Kittilä, KOK, Janne Ranta, KOK, Nea Hjelt, KOK

Markku Välimäki, KOK, Tom Blomqvist, KOK, Jere Riikonen, KD

Irmeli Hoffren, KOK, Hilkka-Leena Orava, KOK

Kouluruoka - maittavaa vai ei?  28.3.2017

Onko lapsesi nälkäinen koulupäivän jälkeen? Onko lapsesi ärtynyt ja väsynyt, energia lopussa, 

keskittyminen herpaantuu?

Kertooko lapsesi ettei päivän ruoka oikein maistunut? Jäikö päivän tärkeimmät ateriat ravintoarvoineen 

nauttimatta? Annoitko ruokarahaa pikaruokaan ja makeisiin? Onko lapsesi levoton ja rauhaton koulussa? 

Ravinnolla on iso merkitys lapsesi hyvinvointiin koulussa. Ja unohtamatta kotona saatavaa aamupalaa. 

Kouluruoka ei ole ainoa ruoka päivässä. 

Laihduttajallekin sanotaan että pitää syödä 3-4 tunnin välein, entä lapsesi syökö hän riittävästi kasvavassa iässä.

 

Nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneet lähiruuasta, ruuanlaitosta ja varmasti vaatimustaso aterian 

suhteen on muuttunut hyvin paljon siitä kun itse olin nuori. 

Lapsiperheet matkustelevat, ja matkoilla syntyy myös uusia ravintotuttavuuksia jopa suosikkiruuaksi. 

Entä luokkatoverit joilla on etninen ruokatausta, tuovat uusia mielenkiintoisia ravintotuttavuuksia lautaselle? 

 

Valtavalle massalle on toki haastavaa tehdä makoisaa sekä vielä terveellistä lounasta. Mutta onko kouluravinnon kehittämiseen todella panostettu huomioiden ravintotutkimukset, -muutokset lasten ja nuorten 

ruokailussa, lasten ja nuorten kehittyminen entisajan koululaisesta aktiiviseksi asiakkaaksi? 

Osallistetaanko lapsia ja nuoria kouluviikon ravinnon suunnitteluun ja ideointiin vai mätetäänkö 

lautaselle niin kuin ennenkin on tehty?

 

Kuuntelin aikoinaan Kotkan suurkeittiön innostunutta johtoa ja mietin, että sillä asenteella millä he halusivat kehittää koulujen ruokakulttuuria osallistaen nuoria mukaan suunnitteluun. 

Tuollainen ajatusmaailma pitäisi saada siirrettyä myös meidän koululaisten ja virkamiesten yhteistyöhön 

kouluruuan kehittämiseksi. 

Keskuskeittiön rakennustyöt edistyy, mutta löytyykö into ja palo nostaa porvoolaisten koululaisten 

ravintokulttuuria?

 

Olen kuullut opettajilta, että kouluihin tilataan maksimimäärät annoksia joista päätyy pakkikaupalla 

(siis vaikka 5-6 isoa pakkia) koskemattomana suoraan roskikseen. Ihan järkyttävää haaskausta ympäristöäkin ajatellen, saatikka että ihmisiä joutuu jonottamaan ruokaa leipäjonossa! 

Miten ruokamäärät mitoitetaan? Järki sanoo että menekin mukaan. Esimerkiksi netti voisi mahdollistaa 

kyselyt etukäteen lapsille/nuorille, jolloin keittiön on helpompi suunnitella  tilattavat määrät kuukaisiksi eteenpäin. 

 

Haastankin Annika Malms-Tepposen ja Hilding Mattssonin toimittajien kanssa kiertämään viikon verran 

maistelemassa porvoolaisten koulujen kouluruuat. 

Joka päivä lounaana kouluruoka, ruoka arvostellaan paikan päällä pistein 4-10. 

Viikon päätteeksi pohditaan mitä voisi kehittää, mitkä toimi ja miten kasvavat koululaiset saisivat vielä 

parempia elämyksiä kouluruuan parissa.

 

Huhtikuun aikana haaste:

• maanantaina Pääskytien yläkoulu

• tiistaina  Tolkkisen koulu

• keskiviikkona Huhtisten koulu

• torstaina Kvarnbackens skola

• perjantaina Borgå Gymnasium

 

Nina Uski

Kokoomus

PITÄISIKÖ TÄSTÄKIN OLLA HUOLISSAAN ?  18.3.2017

 

Saamiemme ennakkotietojen mukaan edelleen selvitetään Tolkkisten koulun ainakin osittaista väliaikaista sijoittamista parakkeihin, jotta suunniteltua aiemmin päästäisiin saneeraamaan Tolkkisten koulua tarvittavilta osin. Tämä aiennus mahdollistaisi ruotsinkielisen Tolkis skolanin siirtymisen yhtäaikaisesti ruotsinkieliset nykyisen suomenkielisen koulun tiloihin kun suomenkieliset muuttavat uuteen kouluun.

 

Karkea ennakkoarvio hintalapusta Tolkkisten koulun väliaikaisen sijoittamisesta parakkeihin perustustöineen on suuruusluokaltaan jopa 1 miljoona euroa. Kustannus tarkentuu jo nyt pyydettyjen tarjousten myötä.

 

Nyt olisi siis kyseessä VÄLIAIKAISRATKAISU, jonka myötä ruotsinkielisen koulun parakeissa oloaika lyhenisiehkä vain muutamien kuukausien verran.

 

Mielestämme tämä kalliiksi tuleva väliaikaisratkaisu ei ole mitenkään perusteltavissa ja järkevää. Jos suomenkieliset voisivat olla ihan normaalisti uuden koulun valmistumiseen asti koulussaan, ei tule lisämuuttokustannuksia puhumattakaan siitä kaikesta työmäärästä mitä muutto tiloista toiseen merkitsee.

 

Se, että ruotsinkieliset ovat joutuneet olemaan jo tosi pitkään parakeissa, on todella ikävää eikä mitenkään enää ymmärrettävää.  Emme kuitenkaan voi nähdä oikeaksi, että nyt edellä olevin tiedoin ja perusteluin myös suomenkielinen iso Tolkkisten koulu joutuisi kärsimään uuden koulun valmistumiseen saakka.  

 

Näin jälkiviisaana on tietenkin helppoa todeta, etteihän näiden kahden Tolkkisten alueen koulujen rakentamisenja kuntoonsaattamisen kohdalla näin olisi pitänyt käydä. Vuosia on kulunut eikä valmista näytä vieläkään tulevan. 

 

Nina Uski

Kaupunginvaltuutettu (KOK)

 

Markku Välimäki

Kaupunginvaltuutettu (KOK)

URHEILUTILAT tälle vuosituhannelle yhteistyöllä, 13.3.2017

 

Porvoossa ollaan syystä huolissaan koulujen ja päiväkotien kunnosta, sisäilmasta sekä korjausten etenemisestä. Onneksi vaikuttaa siltä, että vihdoinkin varsinkin vanhempien aktiivisuuden ansiosta asiat etenevät hitaasti kohti parempia ja puhtaita tiloja.


Näiden isojen ongelmien lisäksi monia liikunnan harrastajia kiusaa Porvoon liikuntatilojen huono kunto. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa vaikka mitä liikuntaa, mutta kiinteistöjen kunto laahaa onnettomassa alkuperäisessä viime vuosisadan kunnossa.
Juniorijäähalli on romahtamisvaarassa, iso jäähalli nuhjuinen, kulahtanut ja kaipaa kipeästi vähintään kunnollista pintaremonttia. Aurorahallia voidaan pitää vielä auki virkamiesten mukaan, Kokonhalli ja Suistohalli ovat vähintään surkeassa epäsiistissä kunnossa.
Kaupungin vuokratontilla oleva yksityisen pitämä tennishalli ei ole tästä joukosta poikkeus. Joukon jatkoksi ilmoitettiin nuorten aktiivisessa käytössä oleva leirikeskus Övik.


Turrummeko epäsiisteihin liikuntatiloihin? En mitenkään pysty ymmärtämään, että liikuntatilojen sekä muiden tärkeiden kiinteistöjen kunto annetaan mennä tähän onnettomaan siivottomaan jamaa.


Juniorijäähalli suljettiin romahtamisvaaran takia. Miten viime kevättä ei käytetty kattorakenteiden tutkimiseen ja kesää korjaustoimenpiteille? Jäätävän huonosti hoidettuna projektina juniorihalli on nyt suljettuna silloin kun harrastajat tarvitsevat sitä eniten. Mitä tämä merkitsee jääkiekkoilijoille, taitoluistelijoille ja koululiikunnalle?
Esimerkkinä 7–8 -vuotiaat taitoluistelijat käyvät arkisin aamujäillä kello 7 ja nämä pienet lapsoset käyvät Järvenpäässä asti harjoittelemassa keskimäärin kerran viikossa, jotta saavat jääaikaa.


Miksi siis urheilutiloja, kouluja, päiväkoteja korjataan vasta kun on oikeastaan myöhäistä? Tilojen ylläpito ja faceliftaus pitäisi olla jatkuvaa eikä ainoastaan kerran neljännevuosisadassa tapahtuva projekti kun tilat on päästetty jo siihen jamaan että vaihtoehtona on sulkeminen ja uuden rakentaminen ja kaupungin lisävelkaantuminen.


Kaupungin pitäisi tukea aktiivisemmin myös yksityisiä projekteja joissa esimerkiksi seura- ja vanhempien aktiivisuuden ansiosta saadaan upeita projekteja käyntiin pääosin yksityisen rahoituksen turvin. Näin saadaan kaupunkiin arvokasta infrastruktuuria joka tukee nuorison ja miksei vanhempienkin harrastusmahdollisuuksia. Kaupunki voisi tukea projekteja esimerkiksi kaavoituksen tai edullisempien vuokrien muodossa. Vastineeksi kaupunki hyötyy liikunnan tuomista terveysvaikutuksista ja alentuvista terveydenhuoltokuluista kuntalaisille. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistoiminnasta on Kokonniemeen rakennettava uusi palloiluhalli, joka näyttää onneksi menevän vihdoin eteenpäin useiden mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen.


Ajatellaanpa avoimesti ja laajalla perspektiivillä mitä tapahtuu kun vaikka Suistohalli on tiensä päässä. Seurojen yhteistyö ja voimien yhdistäminen kaupungin kanssa hyödyntäisi kaikkia osapuolia. Porvoossa on esimerkiksi paljon eri kamppailu- ja muiden lajien harrastajia sekä maailmanluokan valmennusosaamista. Voisiko kaupunki ja seurat yhdistää voimiaan ja aloitaa yhteistä projektia jossa luodaan Porvooseen monia eri lajeja tukeva urheilukeskus katsomoineen, josta löytyy eri eri seura- ja lajikohtaiset vaatimukset täyttävät tilat sekä yhteiset oheistoimintoja varten tarkoitetut tilat kuten kunnon saunat, kuntosalitilat, toimistot jne. Kun välttämätön infrastruktuuri saadaan rakennettua kannattaa sitä hyödyntää mahdollisimman paljon.


Tärkeää on liikuntaharrastukset ja monipuolisuus, hyvät kaverit, puhtaat, turvalliset tilat ja iloinen mieli.
Nina Uski
Kaupunginvaltuutettu (KOK)

Tolkkisen koulun oppilailla on oikeus olla omassa koulussaan niin pitkään kunnes uusi koulurakennus on valmis. 3.2.2017

 

Meidän mielestä Tolkkisen koulun oppilaiden siirto väliaikaistiloihin lyhyeksi aikaa (puoli vuotta - vuoden verran) on kohtuuton.

Kyseessä on noin 260 oppilasta ja 11 opettajaa perheineen, jotka joutuvat kärsimään turhasta välivaiheesta.

 

Kustannuksissa tuo sijaiskärsiminen maksaa kaupungille noin 900.000 euroa. Tuo kustannus voidaan säästää jos

Tolkkisen koulu jatkaa omissa tiloissaan siihen asti kunnes uusi koulu valmistuu. Järki päätös.

 

Nina Uski

Kokoomus

 

Markku Välimäki

Kokoomus

Oikaisuvaatimus

ASEMAKAAVA 486 HAIKKOONLAMPI kaupunkikehityslautakunta 11.8.2015
kokouksessaan hyväksyi yksimielisesti kaavan etenemisen.

Kyseenalaistamme edelleen Haikkoonlammen kaavoituksen tarpeellisuuden luonto- ja
kulttuuriarvojen näkökulmasta.
 
Kaupunginhallitus kehottaa toimialoja käsittelemään kuntalaisten kannanotot ja ottamaan ne mahdollisuuksien mukaan huomioon toiminnassaan.

Yli neljäsataa valituksen allekirjoittanutta alueen asukasta vetoaa, että Haikkoonlammen
metsäalue jätetään rakentamatta ja heidän elinalueen luontoarvot säilytetään. Nämä sadat ihmiset,
valtaosa heistä, eivät asuneet alueella kun osayleiskaava on ollut nähtävillä.  Haikkoonlammen
osayleiskaava on vuodelta 2004, jolloin Haikkoon alueella ei rakentaminen ollut vielä kovin voimakasta.
Voimme todeta, että nykyisten asukkaiden kuulemista ei ole tapahtunut Haikkoonlammen
kaavasuunnittelun yhteydessä. Näin ollen he eivät ole voineet vaikuttaa kaavasuunnitteluun.
Päätöksien tulee perustua läheisyysperiaatteeseen, jossa erityisen suuri painoarvo annetaan niille
asianosaisille, joiden elinympäristöä asia lähimmin koskee. Kaupunkikehityslautakunta ei ole
huomioinut alueen valtaväestön vallitsevaa mielipidettä kaavaprosessin valituksessa.

Asukkaiden toiveet on huomioitava ja Lasaretin vieressä oleva metsäalue on säilytettävä
kokonaisuudessaan.  Lisäksi huomiotta on jäänyt, että Haikkoonlampeen ja metsään liittyy erityisiä
kulttuuriarvoja. Albert Edelfelt maalasi siellä ja keskusteluissa on ollut rakentaa sinne kulttuuripolku, lähelle Haikon Ateljeeta. Kaavoituksen tulisi osaltaan varmistaa, että tästäkin näkökulmasta luonto-
sekä kulttuuriarvot säilytetään ja metsään ei kosketa.
 
Virkistysalueen merkitys ehjänä kokonaisuutena on tärkeä kaikille porvoolaisille, ennen kaikkea
kuntopolun sisäosan metsät tulee jättää luonnontilaan. Lähialueen rakentamattomat tontit tulee
ensin myydä ja jatkokaavoituksen tulee huomioida alueelle tärkeä luonto, luontopolut sekä
virkistysmahdollisuudet.

Toivomme, että kaupunkikehityslautakunta, kaupunginhallitus ja virkamiehet ymmärtävät
Haikkoonlammen metsän  merkityksen porvoolaisille ja pysäyttävät Haikkoonlammen
kaavavalmistelun.

Nina Uski
Kaupunginvaltuutettu
Kokoomus
0400 625 101

Jere Riikonen
Kaupunginvaltuutettu
Kristillisdemokraatit

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kirjoitettu 30.3.2016

 

 

Ihmisillä on suuri huoli Haikkoonmetsän yhtenäisen ja arvokkaan virkistysalueen puolesta. Osayleiskaavaa suunnitellessa ei ole pystytty kuulemaan alueen nykyistä väestöä joista monet ovat muuttaneet Haikkooseen vasta osayleiskaavan valmistumisen jälkeen. Varmasti osin tästä syystä kaavoituksessa ei ole osattu arvostaa riittävästi virkistysaluetta kokonaisuutena. Virkistysalue ulkoilureitteineen on kokonaisuus, joka palvelee niin meitä porvoolaisia kuin matkailijoita.

 

On tärkeää muistaa myös, että Haikkoonlampeen ja metsään liittyy erityisiä kulttuuriarvoja. Albert Edelfelt maalasi siellä ja keskusteluissa on ollut rakentaa sinne kulttuuripolku, lähelle Haikon Ateljeeta.

 

Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna on kyseenalaista kuinka paljon kaupunki todellisuudessa nettoaa Haikkoonlammen uuden suhteellisen pienen asuinalueen tonttien myymisestä. Alueelle on suunniteltu myytäväksi 13 tonttia jota varten on rakennettava infrastruktuuri teineen, viemäröinteineen ja sähkölinjoineen. Kaupungin hintavyöhykekartan mukaan tonttien hinta on 45 euroa neliöltä

Joten esimerkiksi 13kpl 1000 neliön tontteja tuottaa kaupungille 585,000 euroa. Saadaanko tällä summalla katettua edes infrastuktuurikustannuksia?

 

Haikkoossa ja koko Porvoossa on paljon myymättömiä rakennustontteja. Ylä-Haikkoontien ja Nuohoojantien ympäristössä sekä Haikkoon merenpuolelle on kaavoitettu runsaasti uusia  rakennuspaikkoja. Tässä taloustilanteessa olisi perusteltua myydä ensin kyseisten alueiden

tontteja alta pois.  Haikkoon  Inveon –ammattikoulun muutto vapauttanee uutta kaavoitettavaa  alueelle jo lähivuosina.

 

Haluaisin muistuttaa että Haikkoonlammen kaavaa on vastustanut yli 400 henkilöä.

 

Toivomme, että te valtuutetut ymmärrätte Haikkoonlammen metsän  merkityksen porvoolaisille, ettekä hyväksyisi kaavaa.

 

Esitän, että Haikkoonlammen asemakaavaesitys hylätään.

  • White Facebook Icon
  • White Instagram Icon
  • White Pinterest Icon
  • White Twitter Icon
  • White YouTube Icon

© 2019 Nina Uski, Mainostoimisto Pisara Oy, Porvoo